Rikosten esitutkinta-ajat ovat Tilastokeskuksen mukaan pidentyneet.
Yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan esitutkinnan keston pidentymiselle on monia syitä, eikä ongelmaan ole yhtä yksinkertaista ratkaisua.
– Poliisin esitutkinnan kestosta etenkin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön osalta on ollut keskustelua julkisuudessa. Tässä yhteydessä on ollut puhe myös rikosten selvitysprosenteista. Esimerkiksi seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen selvitysprosentit ovat olleet laskussa viime vuosina, Haapakangas kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa etenkin seksuaalirikosten ilmoitusmäärät ovat olleet kasvussa, mikä saattaa vaikuttaa myös selvitysprosentteihin. Toisaalta osa ilmoitetuista rikoksista on saattanut tapahtua hyvin kauan ennen ilmoitusta. Näiden vanhempien rikosten selvittäminen on luonnollisesti haastavampaa.
Lisäksi internetissä leviävän materiaalin tutkiminen työllistää poliisia ja saattaa Haapakankaan mukaan viedä resursseja muusta tutkinnasta. Anonyymeilla keskustelupalstoilla tapahtuneen tai sieltä alkunsa saaneen teon selvittely voi myös olla vaikeampaa.
– Tämä saattaa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kohdalla selittää esitutkinnan keston kasvua enemmän kuin vanhojen tekojen ilmoittaminen, Haapakangas arvelee.
Hän muistuttaa myös, että vanhojen juttujen osuus vuoden aikana selvitetyistä rikoksista on ollut kasvussa.
– Jos puolet tai jopa enemmän vuoden aikana selvitetyistä rikoksista on edelliseltä vuodelta siirtyneitä, voi miettiä, missä määrin aiempien vuosien työmäärän kasautuminen heikentää ja lykkää tuoreiden rikosten selvitystä. Juttujen tutkinta ei yleensä helpotu, kun tapauksesta kulunut aika kasvaa. Näyttää hieman siltä, että vaikeimpien juttujen selvittely vie entistä enemmän aikaa, mikä puolestaan on poissa perustutkinnasta, hän arvioi.
Esitutkinnan keston syistä on aloitettu selvityshanke Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.