Seitsemän kymmenestä haluaa EU:lle oman armeijan

Euroopan puolustuskyvyn vahvistamiselle on laaja tuki, mutta enemmistö ei halua sen korvaavan Natoa.
Saksan asevoimien alokkaita koulutuksessa. / Bundeswehr / NATO
Saksan asevoimien alokkaita koulutuksessa. / Bundeswehr / NATO
Saksan asevoimien alokkaita koulutuksessa. / Bundeswehr / NATO
Saksan asevoimien alokkaita koulutuksessa. / Bundeswehr / NATO

Seitsemän kymmenestä kyselyyn vastanneesta kannattaa Euroopan unionin oman armeijan perustamista, kertoo turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän GLOBSEC-ajatushautomon tuore kysely.

EU-armeijaa kannatti 71 prosenttia vastaajista. Vielä suurempi joukko eli 78 prosenttia katsoi, että EU pitäisi kehittää omia puolustuskykyjään Naton rinnalla.

Politicon mukaan kannatus oli vahvaa kaikissa tutkituissa EU-maissa. Romaniassa EU-armeijaa kannatti 82 prosenttia vastaajista, Liettuassa 78 prosenttia ja Ranskassa 75 prosenttia. Puolassa ja Bulgariassa osuus oli noin 70 prosenttia ja Saksassa 69 prosenttia.

Tulokset eivät kuitenkaan viittaa siihen, että eurooppalaiset olisivat kääntämässä selkäänsä Natolle. Nato-maiden vastaajista 77 prosenttia ilmoitti äänestävänsä jäsenyyden säilyttämisen puolesta.

GLOBSECin mukaan ihmiset näyttävätkin kannattavan vahvempaa eurooppalaista puolustusta nimenomaan Naton rinnalle eikä sen korvaajaksi.

Ajatushautomon aiemmin julkaisemissa kyselytuloksissa 78 prosenttia eurooppalaisista vastaajista kannatti Euroopan sotilaallisen omavaraisuuden lisäämistä.

Asevelvollisuuden kannatus on korkealla

Kyselyssä näkyy epävarmuus Yhdysvaltojen roolista Euroopan turvallisuudessa.

Yli kolmannes eurooppalaisista vastaajista piti Yhdysvaltoja turvallisuusuhkana omalle maalleen. Saksassa näin ajatteli kyselyn mukaan jopa enemmistö vastaajista. Myös Ranskassa ja Britanniassa osuus oli noin puolet.

Tästä huolimatta yli kolme neljästä piti Yhdysvaltojen roolia Euroopan turvallisuudessa edelleen tärkeänä. GLOBSEC kuvaa tulosta merkiksi siitä, että eurooppalaiset haluavat ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan, vaikka transatlanttisesta yhteistyöstä ei haluta luopua.

Myös asevelvollisuuden kannatus oli korkeaa. Niissä tutkituissa maissa, joissa pakollista asepalvelusta ei ole, 64 prosenttia kannatti sen palauttamista.

Kysely toteutettiin 11.–20. toukokuuta yhteensä 13 730 vastaajalle. Mukana olivat Bulgaria, Tshekki, Viro, Ranska, Saksa, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania ja Slovakia sekä EU ulkopuolelta Ukraina, Britannia ja Yhdysvallat. Suomi ei ollut mukana kyselyssä.

Euroopan maiden asevoimien vahvistamisesta on keskusteltu erityisesti Yhdysvaltojen sitoutumiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi. Muun muassa Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen on todennut, että Euroopan on kyettävä ottamaan nykyistä suurempi vastuu omasta puolustuksestaan.

Komissiolta halutaan perustelut, miksi asuntopolitiikkaa ja kiinteistöjen käyttöä pitäisi säännellä EU-tasolla.
Presidentti tapaa vierailun aikana useita eurooppalaisia johtajia.
Mainos