”Seisomme aina toistemme rinnalla”

Viron parlamentin puhemies uskoo Suomen ja Viron yhteistyöhön.

Viron parlamentin puhemies Henn Põlluaasin Suomen-vierailun tapaamisissa käsiteltiin myös Itämeren alueen turvallisuustilannetta.

– Lähialueestamme on jälleen tullut yksi Venäjän geopoliittisten ambitioiden tärkeimmistä kohteista, Põlluaas sanoo Verkkouutisille.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäjä on hänen mukaansa pitkäjänteisesti vahvistanut sotilaallista voimaansa tuomalla uusia joukkoja ja kalustoa Leningradin alueelle Suomen ja Baltian maiden rajojen läheisyyteen. Ohjusjärjestelmiä on sijoitettu niin Kaliningradiin kuin Ust Lugaan.

– Alueen turvallisuuden ja vakauden kannalta olisi suotavaa, että tällaista kehitystä ei olisi. Venäjähän toki väittää vain vastaavansa Naton laajentumiseen, mutta tosiasiassa toimet ovat suhteettomia. Venäläisjoukkojen taannoiseen Zapad-harjoitukseen osallistui yli 100[nbsp]000 sotilasta Jäämereltä Mustallemerelle, kun Naton alkavan suurharjoituksen vahvuus on vain 30[nbsp]000 sotilasta, hän toteaa.

Virolaiset tuntevat Põlluaasin mukaan syvää kiitollisuutta siitä kalusto- ja koulutusavusta sekä moraalisesta tuesta, jota itsenäisyytensä vuonna 1991 palauttanut tasavalta on Suomelta saanut. Yhteistyö jatkuu edelleen tiiviinä, mistä kertovat muun muassa tuoreet yhteiset K9 Thunder -panssarihaupitsihankinnat.

Põlluaas uskoo suomalaisten ja virolaisten poikkeuksellisen tiiviin yhteenkuuluvuuden juontavan jo esihistoriallisiin aikoihin. Kun veljeskansoista toinen on ollut hädässä, toinen on kerta toisensa jälkeen rientänyt avuksi.

– Kun Viron vapaussota vuonna 1918 alkoi, suomalaiset tulivat apuun aivan ratkaisevalla hetkellä. Puna-armeija oli silloin enää 35 kilometrin päässä Tallinnasta, ja Viron valtion säilyminen oli vakavasti uhattuna. Suomalaisten meille antamaa apua emme tule milloinkaan unohtamaan, Põlluaas sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän kertoo isänsä olleen yksi niistä noin 3[nbsp]500 virolaisesta vapaaehtoisesta, jotka osallistuivat jatkosotaan. Viro oli silloin miehitetty maa, eikä ”Suomen-pojilla” siksi ollut mahdollisuutta kantaa oman armeijansa univormua,

– He kuitenkin kokivat kunniatehtäväkseen lähteä Suomeen taistelemaan yhteistä vihollista vastaan tunnuslauseensa ”Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta” mukaisesti. Kautta historian olemme tulleet toistemme apuun hädän hetkellä. Jos sellainen tilanne tulevaisuudessa toistuisi, olen varma, että seisoisimme jälleen kerran toistemme rinnalla, Põlluaas toteaa.

LUE MYÖS: Viron puhemies: Turkin politiikka on lyhytnäköistä

Mainos