Alppimaan politiikasta esitetyt yksinkertaistavat käsitykset voivat osoittautua harhaisiksi.
– Itävalta on vahvasti eurooppalaistunut maa, korostaa Itävallan Eurooppa-politiikan yhdistyksen pääsihteeri Paul Schmidt.
Itävallasta tuli EU-jäsen 1995 samaan aikaan kuin Suomi ja valtaosa puolueista on EU-myönteisiä. Itävalta hyötyy EU-sisämarkkinoista, se on kiinnostava kohde investoinneille ja myös maahanmuutolle.
– Sosiaali- ja terveysjärjestelmämme olisi vaikeuksissa, jos ihmiset eivät saisi muuttaa tänne, Schmidt lisää.
Kahdeksan miljoonan asukkaan Itävallassa työmarkkinat toimivat maahanmuuton varassa, maassa on täystyöllisyys (työttömyys 4,5%). Itävaltaa syytetään maahanmuuttokielteiseksi, mutta maassa on 1,27 miljoonaa ulkomailla syntynyttä.
Schmidt vakuuttaa, että Itävalta on muuttunut moderniksi ja avaramieliseksi sekä heterogeeniksi maaksi EU-kaudella.
Hapanmakea vaalivoitto ÖVP:lle
Parlamenttivaalit toivat voiton Itävallan Kansanpuolueelle (ÖVP), joka johti maata viime vuodet yhdessä oikeistopopulistisen Vapauspuolueen kanssa (FPÖ). Paul Schmidt kuvaa voittoa happaman makeaksi: ÖVP voitti, mutta FPÖ romahti.
FPÖ oli mukana monissa hallituksissa 1980-luvulta lähtien ja osoittautui epävakaaksi aina. Tällä kertaa FPÖ sortui skandaaleihin, menetti 260 000 äänestäjää ÖVP:lle ja suuntautuu oppositioon. Samoin käy tappion kärsineille sosiaalidemokraateille (SPÖ). Demareilla sanoma on jäänyt epäselväksi.
Vihreät sen sijaan saivat selkeän sanomansa ja uuden johtajan voimin suurvoiton ja uhkuvat hallitushaluja. Vihreille ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeintä ja ainoa tapa toteuttaa tavoitetta on hallitustyö. Vihreiden ajamat asiat ovat ÖVP:lle vaikeita, mutta Sebastian Kurzin johtamassa ÖVP:ssä on myös ekososiaalista markkinataloutta ajava suuntaus.
– Kurz tietää, että Itävallassakin ilmastonmuutos on ihmisten huoli numero yksi.
Paul Schmidtin mukaan Itävaltalaiset odottavat poliitikoilta pragmaattisuutta. Kurzilla on myös pragmaattinen puolensa ja hän muodosti 2017 voittajien hallituksen. Jos sama perustelu pätee tälläkin kertaa, vaalitulos avasi mahdollisuuden ÖVP-Vihreät-koalitiolle.
Itävalta esimerkiksi EU:lle?
– Kurzilla on kaikki kortit käsissä, mutta hallituksen muodostaminen vie aikaa, Schmidt ennustaa.
Kaikissa Kurzin käytössä olevissa optioissa Itävalta muuttuu EU-myönteisemmäksi.
Jos ÖVP-Vihreät-optio toteutuu, se olisi merkittävää koko EU:lle. Oikeistopopulistien tappion jälkeen politiikassa tapahtuu käänne, jossa kansanpuolueelle tärkeä liike-elämän kehittäminen yhdistyy tehokkaampaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Itävallan hallitusneuvotteluista tulee kuitenkin vaikeat. Schmidt ennustaa, että ne eivät etene ennen marraskuuta pidettäviä Steiermarkin osavaltiovaaleja. Itävaltaan saataneen vasta tammikuussa uusi hallitus – tai uudet vaalit.
HANNU TAAVITSAINEN