Jännitteet Venäjään liittyen ovat uusi riskitekijä, erityisesti Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Saksan suhteen, toteaa ruotsalaispankki SEB.
Talouskasvua tukevat kotitalouksien suuret säästöt yhdistettynä palveluiden kasvavaan kysyntään, kunhan pandemiatilanne helpottuu. Kasvuennuste pysyy suhteellisen vakaana, ja Pohjoismaiden talouden ennustetaan kasvavan tasaisesti tänä vuonna.
– Talouden näkymistä on tullut aiempaa epäselvempiä monista eri syistä, mutta samanaikaisesti näköpiirissä on toivoa, kunhan tämänhetkinen korona-aalto on ohi. Ennusteemme perustuu sille ajatukselle, että koronapandemia vaikutukset talouteen helpottavat lähitulevaisuudessa ja korona ei enää jatkossa aiheuta merkittäviä häiriöitä taloudelle Euroopassa ja Yhdysvalloissa, SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson toteaa.
Inflaatiopaineet ajavat keskuspankit kiristämään politiikkaansa
Inflaatiopaineet ovat muodostuneet aiemmin odotettua korkeammiksi, erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa, jossa erityisesti voimakas energianhintojen nousu nostaa kuluttajahintoja.
Kuluttajahintojen nousuvauhdin odotetaan saavuttavan huippunsa tulevina kuukausina ja laskevan vuoden loppua kohti energianhintojen nousuvauhdin taittuessa ja tuotannon pullonkaulojen vähitellen helpottaessa.
Työttömyys on laskenut useissa maissa lähelle pandemiaa edeltäviä tasoja, ja pula työvoimasta on aiheuttanut merkittäviä palkkapaineita, erityisesti Yhdysvalloissa.
– Korkea inflaatio yhdessä palkkojen nousun kanssa on lisännyt keskuspankkien painetta kiristää politiikkaansa aiempaa arvioitua nopeammin. Odotamme Yhdysvaltain keskuspankin nostavan ohjauskorkoaan maaliskuussa ja nostavan lyhyet korot kahden prosentin tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä. Maltillisemmat palkkanäkymät ja matalampi pohjainflaatio antavat Euroopan keskuspankille mahdollisuuden edetä varovaisemmin ja odotamme EKP:n ohjauskoron nostoa vasta ensi vuonna, SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen toteaa.
Pankin mukaan korkeammat korot ja odotukset Yhdysvaltain keskuspankin taseen pienentämisestä tuovat epävarmuutta osakemarkkinoille. Euroopassa lyhyiden markkinakorkojen odotukset ovat puolestaan nousseet markkinoiden hinnoitellessa koronnostoa jo kuluvalle vuodelle ja merkittävää euroalueen pankkisysteemin likviditeetin pienentymistä.
Hiljasen mukaan akuutit inflaatiopaineet, nousevat korot ja odotukset Yhdysvaltain keskuspankin taseen pienentämisestä tuovat markkinoille epävarmuutta sijoittajien pelätessä, että keskuspankit joutuvat tappamaan talouskasvun inflaation hillitsemiseksi.
– Keskeinen tekijä markkinoiden rauhoittumiseksi olisi inflaatiovauhdin kääntyminen selkeään laskuun, mutta tätä joudutaan odottamaan ainakin talvikuukausien yli. Euroopassa pidämme markkinoiden pelkoja eurosysteemin likviditeetin rajusta pienenemisestä ja lyhyiden markkinakorkojen voimakkaasta noususta jo tänä vuonna liioiteltuina, Hiljanen arvioi tiedotteessa.
Suomessa kotitaloudet ovat olleet varovaisia tähän asti kulutuksen osalta, mutta nyt kotitalouksien kulutuksen odotetaan kasvavan. Palkat nousevat nopeinta vauhtia moniin vuosiin, ja inflaatiolla on vain lievä vaikutus talouskasvuun.
Investoinnit kasvavat, ja vientinäkymät ovat lupaavat. SEB:n ekonomistit odottavat Suomen talouden kasvavan 3,0 kuluvana vuonna, mutta ensi vuonna enää 1,6 prosenttia.