SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan maakuntien perustaminen ja sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on kansalaisten kannalta tärkein uudistus sataan vuoteen.
– Pelkästään sen täysmääräinen toteuttaminen kestää helposti kymmenen – kaksikymmentä vuotta. Suomen juhlavuoden henki on nyt unohtunut pahan kerran. Tätä uudistusta ei valmistella yhdessä parlamentaarisesti. Myöskään asiantuntijoiden palautetta ei tunnuta kuulevan, toteaa demareiden ryhmäpuheen pitänyt Paatero.
Eduskunta käy tiistaina lähetekeskustelun maakunta- ja sote-uudistusta koskevasta lainsäädännöstä.
– Meillä on edessä kolmen puolueen esitys maakuntauudistuksesta, jossa soten lisäksi maakunnille siirretään kymmeniä muita toimintoja, julkiset palvelut pakkoyhtiöitetään ja annetaan suurelta osin markkinoiden hoidettavaksi. Lisäksi kunnat rajataan ulos palvelutuotannosta.
Paateron mukaan merkille pantavaa on, että hallituksen esittämälle mallille ei tunnu löytyvän sote-asiantuntijoista puolustajia, jotka uskoisivat palveluiden tai ihmisten hyvinvoinnin tällä hallituksen mallilla parantuvan.
– Epäilyjä sitä vastoin on esitetty paljon: muun muassa palveluiden pilkkoutumisesta, epätasa-arvon lisääntymisestä ja hinnan kallistumisesta.
Paateron mukaan sosiaalidemokraatit haluavat sote uudistuksen jossa terveys- ja hyvinvointierot kapenevat, perustason palvelut vahvistuvat ja vaikuttavuus paranee.
– Tämä on mahdollista tehdä turvaamalla julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus, hyödyntäen järjestöjä ja yrityksiä sekä sopimusten mukaan kuntien tuottamia palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiselle tarvitaan leveämmät hartiat ja tämä voidaan toteuttaa kuntalain pohjalta.
Paateron korostaa, että valinnanvapautta voidaan lisätä hallitusti muun muassa palvelusetelijärjestelmää ja henkilökohtaista budjetointia kehittämällä.
– Maakunnista puhutaan itsehallinnollisina toimijoina. Todellisuudessa itsehallinto jää kyseenalaiseksi. Aiemmin kuntapuolen itsehallinnon määritelmän mukaan kolmesta kriteeristä on maakuntien kohdalla toteutumassa vaaleilla valitut päättäjät, mutta maakunnille ei ole tulossa omaa verotusoikeutta eikä yleistä tehtävää – eli mahdollisuutta päättää tehtävien jakamisesta tai yhteistyöstä kuntien kanssa.
Paateron mukaan itsehallinnon lisäksi vajaaksi on jäämässä myös demokratia, jos maakunta tulee päättämään vain strategiset linjaukset ja asiakasmaksujen tason.
– Kaikki muu päätöksenteko soten osalta siirtyy liikelaitokselle ja yhtiöille, joissa päättäjinä eivät saa olla luottamushenkilöt. Käsittämätön yksityiskohta on, että ehdokkaana vaaleissa eivät saa olla julkisten yhtiöiden hallituksen jäsenet mutta yksityisten kyllä.