SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ihmetteli, miten hallituksen kilpailukykypaketin vaikutukset olivat kasvaneet 3,92 prosentista 5,02 prosenttiin vuorokauden aikana.
– 7.9. muistiossa teillä on rakenneyksikön arvio valtiovarainministeriöstä 3,92 prosenttia säästöjen vaikutuksista. Seuraavana päivänä teidän omissa kalvoissa 5,02 prosenttia. Mistä tämä reilun prosentin kasvu näihin vaikutuksiin tuli vuorokaudessa, Rinne kysyi eduskunnan käsitellessä hallituksen kilpailukykypakettia.
Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ihmetteli samaa.
– Niin kuin äsken puheenjohtaja Rinne totesi, yhdessä vuorokaudessa tuli yli prosenttiyksikkö lisää ennen kuin hallitus esitteli nämä keinot. Mihin valmisteluun nämä perustuvat, Lindtman kysyi.
Ei out of my stetson -politiikkaa
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) selvitti, että arvioita on työstetty monta viikkoa, ja ne perustuvat parhaaseen virkamiesasiantuntijaosaamiseen useassa eri ministeriössä. Arviot ovat myös tarkentuneet matkan varrella.
– Tämä ei ole niin sanottua out of my stetson -politiikkaa, vaan tässä on tosi tarkkaan käyty läpi se kokonaisuus, Stubb naurahti.
Rinteen peräämiin vaikutusarvioihin Stubb vastasi olleensa siinä käsityksessä, että koko keskustelu pohjautui valtiovarainministeriön muistioon Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta, joka on päivätty 28.9.
– Toivon, edustaja Rinne, että ennen tätä keskustelua te olette lukeneet… Voin tuoda tämän teille, jos te ette ole lukeneet, Stubb sanoi esiteltyään sitä ennen muistion taulukoita.
SDP:llä vanhentunut muistio
SDP:n edustajien siteeraama muistio oli peräisin syyskuun alusta. Siinä vaiheessa yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua kaavailtiin alennettavan vain 1,02 prosentilla, kun hallitus päättikin alentaa maksua 1,72 prosentilla.
Lisäksi sairauspäiviin kaavailtiin muutosta, jossa kaksi ensimmäistä päivää olisivat olleet palkattomia. Hallitus päätyi malliin, jossa ensimmäinen päivä on palkaton ja seuraavat kahdeksan päivää maksetaan 80 prosenttia palkasta.
Muun muassa näiden eroavaisuuksien vuoksi valtiovarainministeriön rakenneyksikön arvio vaikutuksista oli vain 3,92 prosenttia, kun taas hallituksen seuraavana päivänä esittelemän kilpailukykypaketin vaikutukseksi ilmoitettiin 5,02 prosenttia.
Myöhemmin laadituista, 28.9. päivätystä muistioista käy ilmi, että työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus oli laskettu alun perin väärin sekä hallituksen esityksessä että valtiovarainministeriön rakenneyksikön arviossa vaikutuksista. Virhe juontui siitä, että sosiaaliturvamaksu maksetaan palkkasumman eikä työvoimakustannusten perusteella.
Näin ollen sosiaaliturvamaksun 1,72 prosentin alennuksen arvioidaan laskevan yksikkötyökustannuksia vain 1,41 prosentilla.
Lomarahat paikkasivat aukon
Kuluvan viikon maanantaina hallitus päätti korvata sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaukset leikkaamalla lomarahoja 30 prosentilla. Lomarahojen leikkaamisen vaikutuksen arvioidaan olevan 1,3 prosenttia, eli suurempi kuin sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkauksen vaikutus, joka oli yhteensä vain 1,0 prosenttia.
Näin hallituksen esittämillä keinoilla päästään tasan viiteen prosenttiin.
Jos sunnuntai- ja ylityökorvauksia ei olisi vaihdettu lomarahoihin, hallituksen esitys olisi jäänyt 0,3 prosenttiyksikköä vajaaksi tavoitellusta viidestä prosentista. Luku sattuu olemaan saman verran kuin sosiaaliturvamaksun alentamisen vaikutusarvioon osunut laskuvirhe.