Emmanuel Macronin valinta Ranskan presidentiksi on paitsi laittanut liikkeelle keskustelun Euroopan unionin tulevasta integraatiosta, myös herättänyt kysymyksen, onko kysyntä nationalistiselle, EU:ta hajottavalle populismille nyt laantunut.
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm epäilee, että nationalistisen populismin tilaus ei noin vain poistu.
– Jos talouskasvu lähtee liikkeelle, jos ihmisten osallisuus lisääntyy, jos sosiaalisesta pilaria vahvistetaan; ja jos näistä pystytään rakentamaan ihmislähtöistä unionia, joka saa globalisaation ihmiskasvoisesti hallintaan, sitten siitä nationalistisesta populismista päästään, Rönnholm sanoo Verkkouutisille.
Jos nämä asiat eivät tapahdu, puoluesihteeri ennustaa, että nationalistisen populismin kysyntä vain voimistuu. Silloin esimerkiksi Ranskassa ollaan viiden vuoden päästä jälleen samassa tilanteessa, ja nationalistien ehdokkaalla on aiempaa paremmat mahdollisuudet voittoon.
Rönnholm siirtyi puoluesihteerin tehtäviin Brysselistä Milttonin EU-edunvalvontatehtävistä. Hän kertoo ihmetelleensä välillä Brysselissä komission virkamiehistön parissa kuultua tuskastelua siitä, miten EU:n viesti ei mene perille tai että tiedotusta pitää parantaa.
– Mietin että, mistä tuo torni on oikein tehty, missä te olette?
– Jos etelässä on pakolaisleirejä, idässä nousussa autoritäärisyys ja jopa fasismi, lännestä ollaan lähdössä kokonaan ulos ja finanssit ovat rapistumassa ja kuvitellaan, että ongelma on siinä että viesti ei mene perille, täytyy olla jokin syvällinen väärinymmärrys siitä järjestelmästä, missä itse toimitaan, Rönnholm lataa.
Liittovaltiokehitys on peikko
Nätimpien esitteiden tai paremman some-mainonnan sijaan Rönnholm korostaa kannattavansa globaaleihin ongelmiin globaalien ratkaisujen hakemista. Hän ei kuitenkaan puoluesihteerin roolissaan lähde määrittelemään, miten EU:n pitäisi tarkalleen ottaen uudistua, mutta penää myös kaikilta suomalaisilta puolueilta pohdintaa EU:n kehittämisen suhteen.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on virittänyt nopealla aikataululla Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa keskustelua Euroopan unionin integraation syventämisestä esimerkiksi euroalueen yhteisen taloushallinnon ja EU:n puolustusulottuvuuden puitteissa.
Prosessi on kuitenkin ollut liikkeellä jo pidempään. Maaliskuun alussa Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli valkoisessa paperissaan viisi eri skenaariota siitä, mihin suuntaan EU:ta halutaan viedä. Myös perussopimusmuutokset ovat mahdollisia.
– Jos maalataan peikko liittovaltiokehityksestä, mitä se sitten tarkoittaa? On hirveän helppo ampua kaikki asiat alas, mutta mitä se sitten on? Nämä ovat monimutkaisia kysymyksiä, joihin täytyy löytää älyllisiä vastauksia, Rönnholm sanoo.
Suomessa keskusteluilmapiiri EU:n yhteisen toiminnan syventämisestä on puuttunut julkisuudesta lähes kokonaan, vaikka EU-maissa kaavaillaan isoja askeleita tehtäväksi jo muutaman vuoden säteellä. Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana heti vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen saman vuoden heinäkuusta lähtien. Silloin Suomelle saattaa muodostua jopa keskeinen rooli EU:n uudistusten läpiviennissä.
– Ei voida olla puheenjohtajamaana niin, ettei ole muodostettu kantoja. Meillä pitää olla aika hyvissä ajoin yhteisiä näkemyksiä riippumatta siitä, ketkä ovat hallituksessa ja ketkä oppositiossa, Rönnholm vaatii.
Poliittinen johtajuus puuttuu
EU:n integraatiosta puhumisesta on tullut puolueille hankala aihe. Vuosikaudet EU:n linja oli rämpiä ongelmien läpi linjalla, jota alettiin kutsua muddle through -strategiaksi. Ihmiset ovat olleet ymmällään, että ratkaisuja on tehty liian myöhään ja liian vähän.
Ranskassa kuitenkin tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia kansalaisista kannattaa eurojäsenyyden säilyttämistä ja kannattaa EU:ssa pysymistä. Nationalistien presidenttiehdokas Marine Le Pen kampanjoi päinvastaisella linjalla, mutta se ei saanut riittävästi kannatusta.
Macron kertoi ohjelmassaan selvät linjaukset, miten hänen mielestään EU:ta pitäisi viedä syvemmän yhteistyön suuntaan.
– Vaikka osan mielestä näyttääkin siltä, että EU ei toimi, politiikkaa täytyy johtaa edestä eikä vain niin, että peesaillaan, kun osa kansalaisista on skeptisiä, Antton Rönnholm sanoo.
Sen sijaan poliitikoiden pitäisi kyetä osoittamaan, että EU saadaan toimimaan. Se edellyttää hänen mukaansa analyysiä siitä, mikä on välttämätöntä, mitä pitää karsia ja mikä on Suomen etu. Hänen mukaansa keskeinen kysymys on myös se, minkälainen liikkumavara jätetään EU:n erilaisille yhteiskuntamalleille.
– Tarvitaan rehellinen arvio, mitä tällä hetkellä saavutetaan, mitä halutaan saavuttaa ja mikä on meidän tavoitetila, ja ja siitä laatia oma tulevaisuusvisio.
– Tärkeää on, että Suomella on tässä aktiivinen ote ja maan sisällä osoitetaan johtajuutta, Rönnholm kiteyttää.