Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona äänestyksessä veronkierron vastaisen direktiivin.
– Direktiivi helpottaa veronkierron ja verovälttelyn vastaista taistelua merkittävästi, toteaa Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri (sd.) tiedotteessaan.
Äänestyksessä hyväksyttiin muun muassa paljon keskustelua herättänyt yritysten verottamattomien tuottojen maastapoistumisvero, joka estää sen, että verotusta pienennetään keinotekoisesti siirtämällä voittoja matalamman verokannan maihin.
Lisäksi korkovähennyksiä ei enää saisi vähentää verotuksessa mielin määrin eivätkä yritykset voisi enää hyväksikäyttää maiden erilaisia verolakeja.
Veroparatiiseissa ja muualla EU:n ulkopuolella tehdyistä voitoista pitäisi maksaa veroa samalla tavalla kuin EU:ssa tehdyistä voitoista, ja voittojen kierrättäminen niin sanottujen postilokerofirmojen kautta hankaloituisi merkittävästi.
– Komission esityksessä on useita järkeviä ehdotuksia, jotka eivät tuo vain kosmeettisia muutoksia vaan todella vaikeuttavat ja estävät verovälttelyä. Parantamisen varaa jää aina, mutta olen erittäin tyytyväinen, että parlamentti uskalsi ottaa tiukan kannan, Kumpula-Natri kertoo.
– Nyt pallo on jäsenmailla. Suomen hallitus voi nyt näyttää tahtonsa kitkeä veronkiertoa. Suomen tulee osaltaan varmistaa, että nämä hyvät toimet todella otetaan käyttöön.
– Puheet veronkierron kitkemisestä ovat olleet lupaavia. Nyt tarvitaan tekoja. Kansainväliset suuryritykset maksavat vähemmän veroja kuin asiansa tunnollisesti hoitavat suomalaisyritykset. Suomalainen kilpailukyky vaatii, että kotimaiset yritykset ovat samalla viivalla kansainvälisten yritysten kanssa.
Näin verovälttelyä vastaan taistellaan:
Korkovähennyksille yläraja
Yritys voi vähentää lainojensa korkomenot verotuksessa.
Suomessa tilanne on se, että jos lainaa antava ja lainaa ottava yritys ovat etuyhteydessä, esimerkiksi emoyhtiö ja tytäryhtiö, korkomenoja saa vähentää enintään puoli miljoonaa euroa tai 25 prosenttia yrityksen tuloista riippuen siitä, kumpi summasta on korkeampi.
Jos yritykset eivät ole etuyhteydessä, korkoja on voinut vähentää rajattomasti.
Uuden direktiivin myötä Suomen lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Direktiivissä sanotaan, että jatkossa korkomenoja voi vähentää korkeintaan 20 prosenttia tai kaksi miljoonaa euroa, riippuen siitä kumpi summa on korkeampi. Tämä koskee kaikkia yrityksiä, ei vain etuyhteydessä olevia.
Veroparatiisissa tehdyistä voitoista pitää maksaa veroa Suomeen
Jos suomalaisyhtiö on tehnyt voittoa Panamassa, se on maksanut voitoista verot Panamaan. Kevyesti verotetut voittovarat ovat kuitenkin voineet lopulta päätyä Suomeen.
Veronhuojennusten myöntäminen ulkomailla maksetuista veroista on vaikeaa. Sen takia valtiot usein vapauttavat ulkomaantulot veroista. Jatkossa kaikki EU:n ulkopuolella alhaisen verotuksen maassa syntynyt tulo olisi veronalaista jäsenvaltiossa.
Maastapoistumisvero
Jos yritys siirtää varoja, voittoja tai verotuksellisen kotipaikkansa alhaisen verotuksen maahan, se joutuu jatkossa maksamaan maastapoistumisveron.
Maastapoistumisveron tarkoitus on tehdä alemman verotuksen maihin, esimerkiksi Panamaan tai Luxemburgiin, siirtymisestä vähemmän houkuttelevaa.
Postilokerofirmoilla kikkailu hankalammaksi
Suomalaisella yrityksellä voi olla tytäryhtiö esimerkiksi Panamassa. Todellisuudessa Panamassa ei ole taloudellista toimintaa, vaan yritys on niin sanottu postilokerofirma. Suomalaisyritys kierrättää osan tuloistaan Panaman kautta ja välttää siten veroja.
Jatkossa tämä ei enää onnistuisi. Mikäli tietyt kriteerit täyttyvät, panamalaisen tytäryhtiön tulot katsotaan jatkossa suomalaisen emoyhtiön tuloiksi ja niitä verotetaan samoilla säännöillä kuin emoyhtiön muitakin tuloja.
Yritykset eivät enää saa käyttää hyväkseen maiden erilaisia lainsäädäntöjä
Yhtiöt ovat käyttäneet hyväkseen sitä, että eri maiden verolainsäädännöt eroavat. Tytäryhtiö voidaan esimerkiksi tulkita maassa A ihan normaaliksi yritykseksi. Sen pitää maksaa veroa ja joka saa vähentää lainojensa korkomenoja verotuksessa.
Maassa B taas voidaan tulkita, että tytäryhtiö ei ole verovelvollinen. Silloin se ei tietenkään myöskään voi vähentää lainojensa korkomenoja verotuksessa.
Yhtiö sijaitsee maassa A. Se ottaa sisäisen lainan emoyhtiöltä maasta B, mieluiten oikein korkealla korolla. Yhtiö voi maassa A vähentää lainan korot veroissa. Tytäryhtiö maassa B saa lainanmaksusta mukavat korkotulot, mutta koska se ei ole verovelvollinen, sen ei tarvitse maksaa niistä veroja.
Direktiivi kieltäisi maksujen kaksinkertaiseen vähentämisen ja sen, että tulot vähennetään toisessa maassa sisällyttämättä niitä veropohjaan toisessa maassa.
Viranomaiset saavat jättää huomiotta porsaanreikien käytöstä saadut edut
Yritykset löytävät verotuksesta porsaanreikiä nopeammin kuin niitä ehditään lainsäädännöllä tukkia. Tähän vastaa yleinen väärinkäytöksiä koskeva sääntö, GAAR.
Mikäli viranomaiset huomaavat, että yritys käyttää porsaanreikiä verojen välttelemiseksi, niiden ei tarvitse odotella, että laki muuttuu. Ne voivat yksinkertaisesti jättää huomiotta porsaanreiän käytöstä saadun hyödyn ja verottaa yrityksiä normaalisti.
Valvontayksikkö tarkkailee ja raportoi
Euroopan parlamentti haluaa, että komissio perustaa valvontayksikön. Yksikkö seuraisi veropohjan rapautumista, voitonsiirtoja ja väärinkäytöksiä. Se raportoisi Euroopan parlamentille.