Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n entisen puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mukaan olisi viisainta, että hallitus ilmaisee selkokielellä kehysriihen yhteydessä, että kolmikantayhteistyötä työmarkkinoilla halutaan jatkaa, sopimusten yhteissitovuutta ei murenneta ja paikallista sopimista kehitetään turvallisesti työelämän osapuolten toimesta paikallisen sopimisen pakkolain sijaan.
– Tällainen viesti uuden Suomen sopimusmallin neuvottelijoille olisi tärkeä ja rauhoittava poliittisen vouhkaamisen sijasta, hän toteaa.
Ihalainen arvioi myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan julkaisemia terveisiä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen puoliväliriiheen.
Etlan esitykset eivät uutuudella hätkähdytä
– Etla laati perinteitä noudattaen nipun talouspolitiikan linjaa koskevia muistiota hallituksen kevään puoliväliriiheen. Muistiossa kehaistaan miten hallitusohjelmatavoitteet mm. työmarkkinoita koskevassa osiossa ovat Etlan suositusten mukaisia.
Ihalaisen mukaan Etlakin arvioi, että nykyisillä toimilla tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ei toteudu vaalikauden aikana.
– Vähän väkinäisesti muistiossa todetaan, että kilpailukykysopimus parantaa myös työllisyyttä. Sanomatta jää, että otamme kilpailukykysopimuksen ansiosta kustannuskilpailukyvyssä kiinni Saksaa ja Ruotsia, ja se, että kiky on hallitustaipaleen merkittävin talous- ja työllisyyspoliittinen toimenpide.
– Etlan ”riihiterveisissä” oli positiivista se, että he varoittelevat lisäsäästöjen voivan syödä kasvuedellytyksiä. Varovaisesti todetaan, että hallitus heikentänyt pidemmän aikavälin kasvu- ja kilpailukykyedellytyksiä leikkaamalla tutkimus-, innovaatio- ja koulutuksen rahoitusta.
– Järkevää oli myös varoittaa liikenneyhtiöittämisen riskeistä. Budjettitaloudesta irrotettavaan liikenneverkkoyhtiöön tasearvo olisi 19,7 miljardia. Sipilän hallituksesta onkin tullut yhtiöittämishallitus. Sote-palvelut ja työvoimapalvelutkin ollaan aikeissa yhtiöittää.
Ihalaisen mielestä ideaköyhät, mutta sitäkin ideologisemmat Etlan esityksistä olivat työmarkkinoita koskevat suositukset. Esitykset eivät tuoreudeltaan hätkähdyttäneet.
Sellainen vanhanaikainen hokema, että Suomen työmarkkinat työehtojen osalta ovat jäykät, eivät Ihalaisen mielestä pidä paikkansa.
– Paikallista sopimista on laajennettu ja sitä tehdään arjen työelämässä paljon. Myös kiky-sopimuksen liittosoveltamisessa selviytymislausekkeen lisäksi muun muassa 24 tunnin työajan pidentämisneuvottelut merkittäviltä osin neuvotellaan työpaikoilla, hän sanoo.
– Paikallisen sopimisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjottiin myös järjestäytymättömille työnantajille, mutta Suomen Yrittäjät eivät olleet valmiit niihin tarttumaan, vaikka ovatkin niitä moneen vuoden ajan vaatineet.
– Raportin laatijatikin toteavat, että paikallisen sopimisen vaikutuksia työvoiman kysyntään tai työllisyyteen ei juuri ole tutkimusta olemassa, toteaa Ihalainen.
Etla suosittaa, että paikallisen sopimisen pelisäännöt pitäisi irrottaa nykyisestä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmästä sekä osapuolien sopimuspöydästä ja laatia laki paikallisesta sopimisesta.
– Tällaiseen malliin ei pidä mennä. Aito paikallinen, luottamukseen pohjautuva sopiminen katoaisi, Ihalainen sanoo.
Lue myös: Etla varoittaa: Ilman työmarkkinauudistuksia edessä on leikkausten kierre