Helsingin Sanomat haastatteli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniä liittyen Venäjän viimeaikaisiin toimiin ja retoriikkaan Ukrainaa ja Natoa kohtaan.
Venäjä julkaisi joulukuun puolivälissä sopimusluonnoksia, joissa se esittää uusia turvallisuustakuita Yhdysvalloille ja sotilasliitto Natolle. Venäjä haluaa, ettei Nato laajene itään ja ettei Ukrainaa oteta sotilasliiton jäseneksi. Lisäksi se haluaa rajoituksia aseistukseen, jota Natolla on Itä-Euroopassa. Venäjä on samaan aikaan keskittänyt vahvoja sotavoimia Ukrainan vastaiselle rajalleen.
SDP:n Kimmo Kiljunen uskoo, että Venäjä tavoittelee Ukrainaan perustuslakiuudistusta, jossa maasta tulisi federaatio. Samalla Donbassin alue huomioitaisiin erikseen.
Kiljusen mukaan Venäjä saattaa tavoitella Ukrainan kohdalla Itävallan valtiosopimuksen kaltaista sopimusta. Siinä maan puolueettomuusstatus olisi määritelty perustuslaissa.
HS:n mukaan Kiljusen arvioima kehitys voisi johtaa Ukrainan suomettumiseen.
– Minulle suomettuminen oli pienen maan upea selviytymistarina. Minusta se oli kunniakas tie. Ei se mitään antautumista ollut, Kimmo Kiljunen sanoo HS:lle.
Kiljunen muistuttaa, ettei ”tämmöisiä ukaaseja joka päivä tai vuosikaan lähetetä”.
– Kun Venäjä näin tekee, se kertoo aikamoisesta umpikujasta, että Venäjä on aika heikoilla. Kyse on epätoivoisesta liikkeestä lähteä väkisin puristamaan tällaista sopimusjärjestelyä. Se, että he näin toimivat kertoo melkoisesta poliittisesta voimattomuudesta.
Kiljunen ei usko, että Venäjän vaatimukset liittyen Naton itälaajenemiseen koskevat pohjoisessa sijaitsevaa Suomea. Venäjän vaatimukset koskisivat Ukrainaa ja entisen Neuvostoliiton alueita.
– Se on suomalaisten oma asia, miten me toimimme Naton suhteen sekä nyt että tulevaisuudessa.
Kiljunen arvelee, että Venäjän toiminnan taustalla on tarve irrottautua Ukrainan pattitilanteesta, johon he itse ovat paljolti syyllisiä. Venäjä haluaisi irti jollain kunniallisella tavalla.