SDP:n Joona Räsänen puolustaa työvoiman tarveharkintaa

SDP:n eduskuntaryhmän maahanmuuttoasioista vastaava kansanedustaja Joona Räsänen tyrmää esityksen EU- ja ETA -alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta.

Eduskunta keskusteli keskiviikkona lakialoitteesta, jossa esitetään saatavuusharkinnan poistamista nykyisestä ulkomaalaislaista. Joona Räsäsen mielestä saatavuusharkinta on toimiva väline sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja hallitun työperäisen maahanmuuton toteuttamiselle.

─ Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta tukee hallittua ja sosiaalisesti oikeudenmukaista työperäistä maahanmuuttoa. Saatavuusharkinnan ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa on virheellisesti annettu ymmärtää, että kyseessä olisi jotenkin kansainvälisesti poikkeuksellinen menettely. Näin ei kuitenkaan ole. Käytännössä kaikki maailman maat kontrolloivat rajan takaista maahanmuuttoa saatavuusharkinnalla tai vastaavilla käytänteillä. Ainoastaan Ruotsi on EU-, ETA- ja OECD-maista ainoana luopunut kokonaan saatavuusharkinnasta, Räsänen muistuttaa.

Räsänen tähdentää, että yhteiskunnan velvollisuus on ensisijaisesti huolehtia niistä lähes 300[nbsp]000 ihmisestä, jotka ovat vailla työtä. Saatavuusharkinnan poistamisen sijaan huomio tulisi Räsäsen mielestä kiinnittää Suomessa olevan työvoiman liikkuvuuden parantamiseen.

Räsänen toteaa, että saatavuusharkinta ei muodosta estettä ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille. Alue-, tehtävä- ja alakohtaiset poikkeukset, joita ELY-keskukset vuosittain tekevät, mahdollistavat harkinnan ohittamisen jo nyt niin, että työvoiman alitarjonnasta kärsivät alat saavat tarvitsemansa työvoiman tarvittaessa ulkomailta. Esimerkiksi erityisasiantuntijat ovat kokonaan vapautettuja saatavuusharkinnasta.

─ On selvää, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin ulkomaista työvoimaa kyetäksemme vastaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan huoltosuhteen rapautumiseen. Nyt olisikin tärkeää keskittyä niihin toimenpiteisiin, joilla tosiasiallisesti sujuvoitetaan työperäistä maahanmuuttoa ja pidetään kotimainen työlupajärjestelmämme järkevänä. Oleskelulupien käsittelyaikojen lyhentäminen, viranomaisprosessin sujuvoittaminen sekä yhteiskunnan yleisen ilmapiirin kohentaminen ovat hyviä esimerkkejä keinoista, joilla edistää Suomeen kohdistuvaa työperäistä maahanmuuttoa, Räsänen luettelee.

Mainos