Sdp:n kansanedustaja Jukka Gustafsson on huolissaan hallituksen päätöksestä poistaa ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettu määräraha, jota perustellaan osana koulutussäästöjä.
– Ajattele, että olet lapsi, ja olet hieman ujo. Tai vaikka nuorempi kuin luokkatoverisi – alakoululaisilla vaikuttaa, missä kuussa on syntynyt. Ajattele, että joku kiusaa sinua tai sinulla on jotain vaikeuksia oppia tiettyä asiaa. Millaista silloin on opiskella luokassa, jossa on paljon lapsia – yli 25 oppilasta? Onko opettajan helppoa huomata sinua? Entä aikuisen näkökulmasta: tuntuuko se hyvältä ponnahduslaudalta tulevaisuuteen? Gustafsson kysyy tiedotteessaan.
Hän painottaa, että yli 25 lapsen ryhmät ovat todella isoja ja että niissä on vaikeaa jokaisen oppilaan saada tarvitsemaansa huomiota.
– Luokkia on syytä pienentää joskus alle 25 oppilaan tapauksissakin. Ongelmia voi koitua esimerkiksi silloin, jos luokassa on useita erityistä tukea tarvitsevia oppilaita tai alueen lapsilla ja nuorilla on usein vähäosainen tausta, Gustafsson sanoo.
Jukka Gustafssonin mukaansa edellä mainitut ovat syitä, joiden vuoksi sosiaalidemokraatit halusivat viime hallituskaudella pienentää luokkakokoja. Hän muistuttaa, että tähän kohdennettiin erillinen 30 miljoonan euron vuosittainen määräraha.
– Ajatuksena oli, että kun ajat ovat kovat, pitää yhteiskunnan perustaa vahvistaa vaikka muualta leikataan. Vuotavassa veneessä voidaan purkaa kansituoleja, jos niiden materiaaleilla saadaan pohja paikattua, hän sanoo.
– Lyhyen aikavälin kriisin takia ei pidä purkaa peruskoulua pitkän aikavälin vahvuutena. Jos perustaa heikennetään, tulevaisuudessa kriisit vain lisääntyvät.
Gustafsson huomauttaa, että vaikka sopeuttaminen on tunnustettu tarve, sen sisältöä ei voi kätkeä välttämättömyyteen. Hänen mielestään ei voida väittää, että koska on sopeutettava, on sopeutettava juuri näin kuten hallitus tekee.
Jukka Gustafssonin mielestä hyvä esimerkki siitä, että hallitus tekee arvovalintoja välttämättömyyksien sijaan sopeutuksessa, on verotus. Hänen mukaansa nostamalla hyvätuloisten ja rikkaiden verotusta olisi mahdollista kattaa osa sopeutuksesta.
– Tähän hallitus ja oikeistolaiset vastaavat: ”veroprogressio on jo nyt jyrkkä ja veroaste korkea – verottamalla maata ei saada nousuun”. Eikö samalla tavalla voida sanoa: ”peruskoulu on jo nyt vaarassa – koulutusta rapauttamalla tätä maata ei saada nousuun”, Gustafsson perustelee.
– Jos yksi kohde voidaan valita sopeutustoimien ulkopuolelle, miksi toisessa kohteessa voidaan väittää kyseessä olevan välttämättömyys? Niin, ei se olekaan välttämättömyys, se on ihan tavallinen poliittinen arvovalinta. Haluttaessa peruskoulua voidaan edelleen rakentaa hajottamisen sijaan, hän tiivistää.