SDP:n edustaja: EU-paketissa ei pidä tuijottaa euromääriä

Matias Mäkysen mukaan Suomi sai läpi omia tavoitteitaan Brysselissä käydyissä neuvotteluissa.

SDP:n kansanedustaja Matias Mäkysen mukaan EU-elvytyksen tavoitteena on turvata työpaikkoja, luoda uusia kriisin aikana ja rakentaa kestävän kasvun edellytyksiä kriisin jälkeen.

Hän painotti ryhmäpuheenvuorossaan, että Suomi on yhteisten sisämarkkinoiden kautta tiiviisti osana Euroopan unionia.

– Taloutemme on vahvasti viennistä riippuvainen ja EU on tärkein vientialueemme. On Suomen talouden etu, että EU-alue elpyy nopeasti. Elpymispaketti on kaikkien 27 jäsenmaan yhteinen, toisin kuin finanssikriisin aikaiset tukipaketit yksittäisille euromaille. Kaikki osallistuvat ja kaikki saavat, Mäkynen sanoi.

Kansanedustaja viittasi tuoreisiin tietoihin, joiden mukaan teknologiateollisuuden suurten vientiyritysten tilauskertymä on jopa 30 prosenttia viime vuotta heikompi. Tilanne on myös leviämässä pienempiin alihankintayrityksiin.

– Näkymät tilauksiin ja työllisyyteen ovat huolestuttavat. Vientivetoiselle Suomelle vientimarkkinan elvyttäminen on erityisen tärkeää, Matias Mäkynen sanoi.

Poimintoja videosisällöistämme

SDP:n eduskuntaryhmä katsoo, että EU:n elvytyspaketti on ”merkittävä mahdollisuus uusien markkinoiden valloittamiselle”. Paketin arvioidaan olevan poikkeuksellinen ja kertaluonteinen.

– Elpyminen pandemiasta voidaan kuitenkin toteuttaa tavalla, jolla samanaikaisesti tuetaan kestävää kasvua. Siksi elpymisvälineeseen sisältyvät ehdot sekä vihreän siirtymän että digitalisaation edistämisestä.

– Paketin kertaluonteisuutta kuvastaa myös se, että sen voimassaoloaika on rajattu kolmeen vuoteen päättyen vuonna 2023. Takaisinmaksu tapahtuu pidemmällä aikavälillä vuoteen 2058 asti ja ensisijaisesti EU:n omien varojen, esimerkiksi käyttöönotettavan hiilitullin varoilla, jotta takaisinmaksu ei kuormittaisi liiaksi jäsenmaiden talouksia, Mäkynen sanoi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sai Mäkysen mukaan vietyä eteenpäin Suomen tavoitteita Brysselissä käydyissä neuvotteluissa.

Suomi kannatti enimmäisvastuiden tarkkarajaisuutta, avustusten osuuden pienentämistä ja EU-varojen kytkemistä oikeusvaltioperiaatteeseen.

– On kuitenkin syytä painottaa, että yksinomaan euromäärien tuijottaminen ja niiden perusteella EU:n arvon mittaaminen Suomelle on kapea-alaista. EU:n merkitys on muutakin kuin vain se, minkä verran EU:lle maksamme ja minkä verran saamme takaisin. Merkityksellistä on se, mitä voimme tehdä unionissa yhdessä paremmin kuin erikseen, Matias Mäkynen sanoi.

Mainos