SDP:n Kansanedustaja Anneli Kiljunen korostaa, että tämän vuoden lisätalousarvioiden määrärahalisäykset ovat kasvattaneet velkataakkaa, mikä on kriisin oloissa ollut välttämätöntä.
– Ei kukaan velkaa mielellään ota, mutta voi kysyä, mikä olisi vaihtoehto. – vaihtoehto olisi suurempi työttömyys, massa syrjäytyminen, yritysten konkurssiaalto, sairaanhoidon ja välttämättömien kuntapalveluiden rahoituskriisi. Vaihtoehto olisi vastuuton ja vielä kalliimpi lasku tuleville sukupolville, Kiljunen sanoi pitämässään ryhmäpuheenvuorossa.
Eduskunta keskustelee keskiviikkona valtion vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä.
Kiljusen mukaan akuuttien kriisitoimien ja jälkihoidon ohella nyt on oikea aika myös talouden elvytykseen.
– Elvyttävät toimet tukevat myös hallituksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita.
– Talouskasvua tuetaan mittavilla infrahankkeilla, tutkimus- ja kehittämispanostuksilla ja pääomittamalla teollisia ja tutkimus- ja kehittämistoimijoita.
Noin 1,2 miljardin infrahankkeiden kokonaisuus koostuu mm. MAL-hankkeista, teollisista hankkeista sekä elvyttävistä raide- ja väylähankkeista.
Työttömyysturvan muutoksiin varataan yhteensä 812miljoonaa euroa ja työllisyyspalveluihin kohdennetaan 80milj euroa. Tavoitteena on ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja saada parannettua työvoimapalveluiden ja työn saatavuutta.
– Jotta työllisyys ja talous saadaan kestävään kasvuun, edellyttää se osaamisen tason nostamista mm. oppivelvollisuusiän laajentamista sekä korkeakoulu aloituspaikkoja tullaan lisäämään 4800:lla, mikä on näissä olosuhteissa erittäin järkevää tämän päivän ja tulevaisuuden näkökulmasta.
Kiljusen mukaan kokonaisuuden mittaluokka, kohteet ja ajoitus ovat tilanteeseen nähden oikeita.
– Leikkauslistoilla ja veronkorotuksilla on tässä vaiheessa enemmän haittaa, kuin hyötyä.
Kiljusen mukaan sosiaalisen kriisin torjunta, palvelujen turvaaminen, tuotannon ja kokonaiskysynnän kasvattaminen ovat keinoja, joilla kriisin kustannukset jäävät pienemmiksi.
– Kaikki toimet on huomioitava kuitenkin myös julkisen talouden kestävyydessä. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä – ja tähän olemme sitoutuneet.
