SDP on julkistanut vastauksensa hallitustunnustelija Petteri Orpolle (kok.). Puolueen vastaukset ovat luettavissa alla:
1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi
mielestänne saada aikaan?
Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on toteuttaa politiikkaa, jolla varmistetaan siirtymä kohti
sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ilmastoneutraalia hyvinvointivaltiota.
Tärkeimpiä keinoja tämän tavoitteen saavuttamisessa ovat muun muassa ilmastopolitiikan
kunnianhimon takaaminen, työllisyyden ja työelämän sääntöjen vahvistaminen, suomalaisten
koulutus- ja osaamistason nostaminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen, vihreän
siirtymän investointien sekä kasvun takaaminen, luontokadon pysäyttäminen sekä
verojärjestelmän uudistaminen nykyistä kannustavammaksi samalla, kun Suomi toteuttaa
vakaata ulko- ja turvallisuus- sekä EU-politiikkaa.
2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään
tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta?
Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden
tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita
tasapainottamaan julkista taloutta?
SDP jakaa huolen hyvinvointivaltion rahoituspohjan tulevaisuudesta. Sen vuoksi SDP haluaa
vauhdittaa talouskasvua, vahvistaa julkista taloutta ja kääntää velkasuhteen laskuun.
Julkisen talouden sopeutustarve on kiinteästi yhteydessä talouskasvun tasoon, mikä korostaa
entistäkin voimakkaamman ja tuloksellisemman kasvupolitiikan tärkeyttä. Samalla
hyvinvointivaltion keskeiset palvelut sekä ihmisten toimeentulon takaavat etuudet on
turvattava.
Palveluiden ja toimeentulon takaava julkisen talouden kestävyys on varmistettava tällä
vaalikaudella käynnistettävällä, useamman vaalikauden mittaisella ohjelmalla. Paras keino
julkisen talouden vahvistamiseen on vauhdittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
talouskasvua rakenneuudistuksilla. Toisin sanoen parantaa tuottavuutta, nostaa työllisyyttä ja
pitää huolta nykyisestä työvoimasta sekä edistää kestävää työperäistä maahanmuuttoa.
SDP on valmis tavoittelemaan vähintään 2 prosentin vuotuista kestävää kasvua. Tähän
päästään pitämällä kiinni sovitusta tavoitteesta nostaa panostukset tutkimukseen,
kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 4 prosentin tasolle suhteutettuna
bruttokansantuotteeseen, nostamalla koulutusastetta ja korkeakoulututtujen osuutta 60
prosenttiin sekä etenemällä kohti 80 % työllisyystavoitetta. Tuottavuuskasvua edistetään myös
työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa 2023 julkaiseman Suomen suunta -raportin
linjausten pohjalta.
Suorat sopeutustoimet pitää mitoittaa ja aikatauluttaa siten, että valittu sopeutustahti ei
tarpeettomasti hidasta talouskasvua ja sitä kautta heikennä julkista taloutta. Sopeutus on
rytmitettävä suhdannekehityksen mukaan siten, että se ei vahvista laskusuhdannetta ja
vaaranna työllisyyttä. Suomen pitää pystyä myös reagoimaan mahdollisiin tuleviin kriiseihin ja
talouden häiriöihin sekä inflaatioon.
Kasvu- ja työllisyystavoitteet yhdessä suorien sopeutustoimien kanssa vahvistaisivat julkista
taloutta yhteensä 3,5 – 6 miljardilla eurolla. Suorat sopeutustoimet on mitoitettava siten, että
ne voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti vaarantamatta talouskasvua.
SDP on valmis etsimään menosopeutusratkaisuja esimerkiksi uudistamalla julkisten
hankintojen prosesseja, tehostamalla julkista hallintoa ja karsimalla yritystukia. Lisäksi voidaan
esimerkiksi kehittää kotihoidontukea joustavammaksi ja lyhyemmäksi sekä saavuttaa kulujen
vähentymistä työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyllä.
Sopeutustoimet tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti siten, että maksukykyisimmät kantavat
suuremman vastuun. Se onnistuu ennen muuta verotuksen keinoin muun muun muassa
tiivistämällä pääomien veropohjaa ja puuttumalla kohtuuttomiin veroetuihin. Samalla kasvun
edellytyksistä tulee huolehtia koulutusta ja osaamistasoa vahvistamalla sekä sosiaali- ja
terveyspalveluiden ja sosiaaliturvan tason turvaamisella.
3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne
verotuksen kehittämisessä?
SDP tavoittelee verotuksen oikeudenmukaisuuden vahvistamista ja veropohjien tiivistämistä
julkisen talouden kestävyyden sekä verojärjestelmän kannustimien vahvistamiseksi.
Näitä tavoitteita on mahdollista edistää tiivistämällä pääomien veropohjia, puuttumalla
verovälttelyyn ja karsimalla verotukia. Oikea kannustinvaikutus syntyy, kun verotus on
mahdollisimman neutraali eli verotus ei ole taloudellisen toiminnan optimoinnin peruste.
Useimmat verotuksen asiantuntijat ovat lähtökohdista ja keinoista samaa mieltä. Neutraalin
verotuksen ohella ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta vaatii hinta- ja vero-ohjausta.
Kestävän kehityksen verouudistus on myös kansainvälisen yhteistyön keskeisiä tavoitteita.
SDP ei tavoittele pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien tai eläkeläisten
tuloverotuksen kiristämistä. Sen sijaan veropohjaa tiivistämällä ja laventamalla voidaan
taloustilanteen salliessa tehdä tilaa pienten palkka- yrittäjä-, ja eläketulojen verotuksen ja
muiden pakollisten maksujen kevennyksille, jotka entisestään parantaisivat työnteon
kannustimia ja supistaisivat tuloeroja.
Verotuloja tulee kerätä lisää ennen muuta niiltä, joilla on varaa maksaa enemmän ja joiden
verotus on tällä hetkellä alempaa kuin muilla saman verran tuloa saavilla. Lisäksi pääomatulojen
verotuksen uudistuksilla voidaan tukea pääomien ohjautumista entistä voimakkaammin
investointeihin ja koko kansantalouden kasvua vahvistaviin toimiin.
Veropohjaa on mahdollista tiivistää esimerkiksi toteuttamalla arvonnousuvero myös
yksityishenkilöille, uudistamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta asiantuntijoiden
suositusten mukaisesti, torjumalla kansainvälistä verovälttelyä muun muassa tiukentamalla
korkovähennysrajoitusta, kohdistamalla verovapaiden yhteisöjen osinkoihin lähdeveroa,
toteuttamalla rahoitustoimintaveron muiden Pohjoismaiden tapaan ja varmistamalla
kiinteistösijoitusrahastojen voittojen verotus Suomessa. Myös vakuutuskuorien verotusta on
syytä tarkastella, jotta pääomatuloista maksettaisiin veroa muiden tulojen tapaan kaikissa
tilanteissa. Monikansallisten yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumisella
voidaan edistää voittojen suuntautumista investointeihin.
Verotusta tarvitaan jatkossakin tuotannon ja kulutuksen uudistamiseen kestäväksi. Sillä
vastataan osaltaan ilmastonmuutokseen, luontokatoon sekä luodaan edellytyksiä reilummalle
työelämälle, terveyttä edistäville valinnoille, kestävälle yritystoiminnalle ja teknologian
hyödyntämiselle. Reilun verotuksen merkitys korostuu ekologisessa siirtymässä, sillä muutos
kohdistuu raskaammin pienituloisiin ja kohtelee alueita eri tavoin. Liikenteen ja päästöjen
verotuksen muutoksilla ei tavoitella ensisijaisesti lisää verotuloja vaan kestävien valintojen
tukemista. Taloudellinen tai alueellinen eriarvoisuus eivät saa kasvaa. Verotus ei saa johtaa
kohtuuttomaan liikkumisen, asumisen tai elintarvikkeiden hintojen nousuun.
4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta
vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät
keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita
työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?
SDP on valmis sitoutumaan 80 prosentin työllisyysasteen tavoitteluun. Sen jälkeen on
tavoiteltava etenemistä kohti täystyöllisyyttä eli tilannetta, jossa työttömyysaste on selvästi
alle 5 prosenttia. Työllisyysasteen nousu 80 prosenttiin vahvistaisi julkista taloutta noin 3
miljardin euron verran ja laskisi julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen nykyistä
huomattavasti alemmalle tasolle 2030-luvulla.
Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan edelleen talouskasvua, jatkuvaan oppimiseen ja
osaamiseen panostamista, nuorten hyvinvoinnin vahvistamista, työperäisen maahanmuuton
kasvattamista sekä maahanmuuttajien kotoutumisen ja kielikoulutuksen lisäämistä,
työhyvinvoinnin kehittämistä ja toimivia kuntoutus- ja terveyspalveluita terveyssyistä
työttömiksi ajautuneille.
Työelämän uudistusten valmisteleminen yhteistyössä työmarkkinaosapuolien kanssa on
SDP:lle tärkeä lähtökohta. Tutkimusten mukaan toimivat sopimusjärjestelmät parantavat
tuottavuutta, lisäävät työyhteisöjen hyvinvointia ja työmarkkinarauhaa.
SDP katsoo, että suomalainen sopimusyhteiskunta kaipaa vahvistusta. Pohjoismaista
työmarkkinamallia on mahdollista turvata esimerkiksi laventamalla yleissitovuuden kriteereitä
ja vahvistamalla yleissitovien työehtosopimusten sitovuutta sekä kehittämällä työelämää
joustavampaan, työntekijöiden hyvinvointia parantavaan suuntaan. Sopimisen vapautta on
mahdollista edistää esimerkiksi luomalla mahdollisuuksia valtakunnallisiin työehtosopimuksiin
perustuvaan paikalliseen sopimiseen. Työelämän pelisääntöjen noudattamista tulee vahvistaa
säätämällä ammattiliitoille kanneoikeus.
5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte
kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?
Työvoimapulaan tulee vastata kokonaisvaltaisesti nostamalla suomalaisten osaamistasoa,
parantamalla työoloja, vähentämällä sairausperustaisia poissaoloja, tehostamalla
kansainvälistä rekrytointia ja lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa sekä nostamalla
erityisesti osatyökykyisten työllisyysastetta.
Työllisyyspalvelut ovat avainasemassa muiden Pohjoismaiden korkeampaan
työllisyysasteeseen johtaneessa työllisyyspolitiikassa. Siksi on tärkeää jatkaa päättyneellä
hallituskaudella tehtyä työtä yksilöllisten työvoimapalvelujen kehittämisessä. Palvelujen pitää
huomioida entistä paremmin erilaisten työntekijä- ja työnantajaryhmien erityispiirteet, kuten
esimerkiksi luovilla aloilla työskentelevät ja yksinyrittäjät. Työllisyyspalveluiden siirtyessä
kunnille pitää turvata niiden toimintaresurssit.
Peruskoulua on kehitettävä niin, että jokainen saa hyvät perustiedot ja taidot. Toisen asteen
koulutuksessa on vahvistettava työssäoppimis- ja oppisopimuskoulutusta.
Uudelleenkouluttautujille ja alanvaihtajille on suunnattava aikuiskoulutustukea ja
oppisopimuskoulutusta. Nuorten mielenterveyden hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee vahvistaa torjumalla syrjintää, lisäämällä
työelämän joustavuutta ja luomalla perheystävällisempää työelämää. Työn vetovoimaa lisäävät
modernit työolot, joissa tarkoituksenmukaisella, monipuolisella teknologialla ja digitaalisilla
palveluilla voidaan osaltaan parantaa työntekijöiden jaksamista ja palveluiden vaikuttavuutta.
Työoloja, johtamista ja työhyvinvointia on kehitettävä.
Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jolla vastataan osaavan työvoiman tarpeeseen ja
vahvistetaan kasvun mahdollisuuksia. Tarvitsemme enemmän aloitteellisuutta ja osaamista
kansainväliseen rekrytointiin osaajien houkuttelemiseksi Suomeen. Suomi tarvitsee lisää
kansainvälisiä opiskelijoita, jotka jäävät tänne myös töihin. Viranomaisasioinnin ja palveluiden
piiriin pääsemisen tulee olla nykyistä nopeampaa. Perheenyhdistämistä on sujuvoitettava ja
perheiden kotoutumiseen on tarjottava aktiivista tukea. Vanhempien kielenopetuksen ja lasten
varhaiskasvatuksen tai koulunkäynnin yhdistävästä toiminnasta on luotava valtakunnallinen
toimintamalli. Työvoiman saatavuusharkintaa tulee jatkossakin käyttää kohdentamaan
kansainvälinen rekrytointi erityisesti aloille, joilla on pulaa työvoimasta.
6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen
purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?
Erityisesti koronaviruspandemian seurauksena muodostunut hoitovelka ja hoitojonot
koskettavat tällä hetkellä kaikkia Euroopan maita. Hoitoon pääsyn varmistaminen, hoitovelan
purkamisen jatkaminen ja henkilöstöpulan ratkaiseminen ovat alkavan hallituskauden
keskeisimpiä haasteita.
Hoitajapulaan on mahdollista vastata esimerkiksi huolehtimalla sote-henkilöstön riittävistä
koulutusmääristä niin uusien aloituspaikkojen kuin muunto- ja täydennyskoulutuksen osalta,
uudistamalla työnjakoa ja työn organisoimista koulutusta vastaavan työn tekemisen
varmistamiseksi, vähentämällä henkilökunnan sairauspoissaoloja työhyvinvointiin
panostamalla, hyödyntämällä teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti sekä
investoimalla alan houkuttelevuuteen esimerkiksi parantamalla työssä kehittymis- ja
etenemismahdollisuuksia sekä johtamista.
Työnjaon ja tehtävärakenteen kehittämisessä on jatkossakin tärkeää, että sote-
ammattihenkilöiden työ kohdennetaan kunkin ammattiryhmän koulutusta vastaaviin tehtäviin.
Hoitotakuun sekä hoitajamitoituksen toteutumiselle ja jonojen purkamiselle on tarjottava
aidosti toimivat edellytykset hyvinvointialueilla turvaamalla niiden rahoitus
kokonaisuudessaan. Samalla alueiden aloitukselle on annettava riittävä työrauha.
Hyödynnettäessä yksityistä palvelutuotantoa osana julkisesti järjestettyä sosiaali- ja
terveydenhuoltoa ja hoitojonojen purkamista, on palveluiden oltava saatavilla samoilla ehdoilla
ja samansuuruisilla asiakasmaksuilla.
7. Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan
turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?
SDP katsoo, että arvokas vanhuus on perusoikeus, jonka turvaaminen on hyvinvointivaltion
ydintehtäviä. Keskeisimpiä keinoja tässä työssä ovat hyvinvointialueiden resurssien ja
työrauhan turvaaminen, henkilöstöpulan ratkaiseminen sekä omaishoidon kehittäminen.
Hyvinvointialueiden aidot edellytykset hoitaa lakisääteisiä tehtäviään on turvattava samalla,
kun aloittaneille alueille annetaan työrauhaa. Laadukkaiden ja ihmisarvoisten
vanhuspalveluiden takaamisessa kasvavalle vanhusväestölle henkilöstön saatavuus ja
riittävyys on keskeisessä roolissa. Omaishoitajien työtä on tuettava esimerkiksi vahvistamalla
omaishoitajien oikeutta omaishoitosopimukseen ja yhdenmukaistamalla omaishoidontuen
saamisen kriteereitä.
8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten
syrjäytymistä?
SDP haluaa rakentaa Suomesta maailman parhaan maan lapsille ja perheille. Tavoitteessa
onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista hyvinvoinnin lisäämistä ja eriarvoisuuteen
puuttumista.
Keinoja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä syrjäytymisen torjutaan
ovat esimerkiksi lapsiperheköyhyyden vähentäminen, koulutuksen ja kasvatuksen laadun
turvaaminen, harrastusmahdollisuuksien parantaminen, mielenterveysongelmien ehkäisy ja
hoito sekä lastensuojelun vahvistaminen.
Köyhyys heikentää lasten ja perheiden hyvinvointia. Köyhyyden periytymisen katkaisemiseksi
lapsiperheiden riittävän toimeentulon turvaaminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen on
nostettava painopisteeksi sosiaaliturvan kehittämisessä. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten
tulee olla paikkoja, jotka toimivat moniammatillisesti lapsen tukena kasvulle ja oppimiselle
koko lapsuuden ajan.
Harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. SDP haluaa uudistaa
koulupäivän rakennetta siirtymällä joustavaan koulupäivään, jossa on mukana maksutonta
kerho- ja harrastustoimintaa.
Mielenterveyden ongelmien ehkäisy ja hoito ovat avainasemassa lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvoinnin kehittämisessä. SDP:n päämääränä on, että seitsemän päivän hoitotakuu kattaa
kaikki mielenterveyden ongelmat ja hoitoon pääsee viikossa kaikkialla Suomessa.
Mielenterveyden ongelmiin puuttuminen edellyttää myös muita keinoja kuten esimerkiksi
hoitoketjujen sujuvoittamista sekä parhaiden toimintamallien käyttöönottoa koko maassa,
riittävät resurssit varmistaen.
Lastensuojelun painopistettä siirrettävä vahvoihin peruspalveluihin korjaavien toimien sijaan.
Lapsiperheiden tukea on kohdennettava kokonaisvaltaisesti elämänkaarisen kehityksen
näkökulmasta. Palveluiden kokonaisvaltaisuus varmistaa myös sen, että huomio kiinnitetään
erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään.
Lapsistrategian keskeisten linjausten mukaisesti tulee lapsivaikutusten arviointi,
lapsibudjetointi ja lasten ja nuorten osallisuus vakiinnuttaa osaksi valtiovallan, kuntien ja
hyvinvointialueiden toimintaa.
9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan
rakentamisessa?
SDP katsoo, että yhteiskunnan on hyödynnettävä ikääntyneille kertynyttä osaamista,
kokemustietoa ja -taitoa ja heidän elämänviisauttaan entistä paremmin. Tämä voi toteutua
muun muassa eläkeläisten korkeamman työssäkäyntiasteen kautta.
Entistä suuremmalla osalla ikääntyneistä on vielä eläkeiän saavutettuaan työ- ja toimintakykyä
sekä motivaatiota jatkaa työelämässä. Eläkeiässä työn on oltava joustavaa ja sen tulee
huomioida ihmisen omat valmiudet ja toiveet. Ikääntyneiden työurien pidentämisessä
keskeisiä tekijöitä ovat terveys ja työkyky, työn merkitys, riittävä tulo, merkitykselliset
ihmissuhteet ja tuki työyhteisössä, yksilöllisesti räätälöidyt työjärjestelyt sekä organisaation
tuki ja tunnustus. Esimerkiksi mahdollisuus joustaviin työaikoihin ja siirtyminen vähemmän
fyysisesti ja henkisesti kuormittaviin työtehtäviin edistivät työurien pidentämistä. Ikääntyvien
työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon kannattaa panostaa.
Työurien pidentäminen edellyttää hyvää johtamista, joustavia työjärjestelyjä, joissa
huomioidaan työntekijän tarpeet. Esimerkiksi osa-aikatyöhön siirtymisen helpottaminen
työuran loppupäässä auttaisi jaksamaan pidempään työelämässä.
SDP haluaa tehdä työnteosta vanhuuseläkkeellä aiempaa kannustavampaa. Eläkeläisten tulojen
yhteensovitus on mahdollistettava nykyistä paremmin.
Työolojen ja työhyvinvoinnin parantaminen motivoi ja auttaa ikääntyvää työntekijää jatkamaan
työssä. Johtamisessa on otettava huomioon ikääntymiseen liittyvät tekijät niin, että työntekijä
voi saavuttaa sekä organisaation että omat tavoitteensa.
10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin
vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta
valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte
kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?
SDP:n sivistyspolitiikka perustuu visioon maailman osaavimmasta kansasta. Alkavalla
hallituskaudella on erityisesti keskityttävä peruskoulun opetustyön laadun vahvistamiseen, sillä
oppilaiden väliset erot osaamisessa ovat kasvaneet ja oppilaan taustan vaikutus
oppimistuloksiin on voimistunut. Samalla on tarkasteltava koko koulutuspolkua
varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja työelämän aikaiseen osaamisen kehittämiseen.
Suomalainen varhaiskasvatuksen osallistumisaste on saatava pohjoismaiselle tasolle.
Maksuton varhaiskasvatus on ulotettava aluksi yli 3-vuotiaille edeten vanhemmista ikäluokista
kohti nuorempia. Esiopetuksen on mahdollistettava 5-vuotiaille käynnissä olevien kokeilujen
mukaisesti. Yksityisten koulujen voitontavoittelunkielto on laajennettava myös
varhaiskasvatukseen.
Peruskoulu tarvitsee pikaisesti vahvistamista ja samalla tulevaisuutta silmällä pitäen on
tehtävä perusopetuslain parlamentaarinen kokonaisuudistus ja opetussuunnitelmatyön
päivitys jatkoksi oppivelvollisuuden uudistamiselle. Välittömästi on huolehdittava, että
peruskoulutuksen rahoitus vastaa muun muassa tuntikehykseen tarvittavan kasvun ja
oppimisen tuen tarpeisiin. Uudistuksissa pidetään henkilöstö tiiviisti mukana.
Toisen asteen uudistuksen toimeenpanoa on jatkettava ja toisen asteen resursseja on
vahvistettava. Perus- ja toisen asteen koulutuksen on oltava kaikkien saavutettavissa.
Suomeen muuttavien perheiden lasten integroituminen suomalaiseen koulujärjestelmään on
tärkeää sopeutumisen ja kotoutumisen näkökulmasta. Tarvitaan tukea kotimaisten kielten
nopeampaan oppimiseen.
Korkeakoulutuksen osalta tavoitteeksi on asetettava 60 prosentin korkeakoulututkinnon
suorittaneiden osuus alle 35-vuotiaista 2030-luvulla, jonka jälkeen koulutustason nousun on
jatkuttava. Korkeakoulujen valintajärjestelmää tulee kehittää ja tasapainottaa tulevaisuudessa
niin, että se tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja estää toisen asteen opintojen turhaa
pidentymistä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrää lisätään vähintään kolminkertaiseksi
vuoteen 2030 mennessä ja parannetaan heidän mahdollisuuksiansa työllistyä Suomessa.
Osaamisen kehittyminen ei lopu tutkintoon, vaan jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää
osaamistaan läpi työelämän. SDP ehdottaa muutosturvaohjelmaa, joka tukee osaamisen
päivittämistä uudelle alalle työelämää kohtaavien murrosten seurauksena. Työttömyysturvalla
opiskelua on helpotettava. Työnantajan roolia ja vastuuta jatkuvassa oppimisessa työpaikoilla
on lisättävä. Lisäksi on luotava selkeä lainsäädäntökehikko jatkuvalle oppimiselle.
SDP tavoittelee pitkällä aikavälillä kulttuurin rahoituksen kasvattamista osana valtion budjettia
ja on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle.
Tekijänoikeuslainsäädännön kehityksessä on varmistettava tekijöiden neuvotteluaseman
parantaminen ja kohtuulliset korvaukset. SDP on sitoutunut parlamentaariseen linjaukseen
veikkausvoittovaroilla rahoitettujen toimintojen rahoitustasosta tuleville vuosille.
SDP haluaa tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Matalan kynnyksen
harrastusmahdollisuuksia on lisättävä ja harrastamisen kalleuteen pureuduttava. Tähän
voidaan päästä mm. kohdistamalla seuratoiminnan kehittämistukea matalan kynnyksen
harrastustoiminnan rakentamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä on oltava eri
hallinnon tasojen välillä toimivat, yksilön kannalta sujuvat liikunnan palveluketjut sekä
elintapaneuvonta.
11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa
tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen
vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia
tutkimus- ja kehittämistyöhön?
SDP on sitoutunut tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin
suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä parlamentaarisen TKI-työryhmän
raporttien mukaisesti. Riittävän osaajien määrän turvaaminen on keskeinen edellytys
tavoitteen toteutumiselle.
12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille
normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?
SDP tavoittelee avointa, tehokasta ja toimivaa julkista hallintoa, joka mahdollistaa kansalaisten
yhdenvertaisen kohtelun sekä yritysten reilut ja tasapuoliset toimintaedellytykset.
Keskeisiä keinoja tässä työssä voivat olla erilaisten lupa- ja käsittelyprosessien
sujuvoittaminen, digitaalisiin palveluihin ja automatiikkaan sekä kansalaisten digitaitoihin
tehtävät panostukset. Monipuolisella teknologialla ja digitaalisilla palveluilla voidaan osaltaan
myös parantaa työntekijöiden jaksamista ja palveluiden vaikuttavuutta.
13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden
tulevaisuutta?
Metsät ovat Suomelle tärkeä ja moninainen hyvinvoinnin lähde. Metsätalouden kestäviä
toimintatapoja on vahvistettava ja jatkettava pitkäjänteiseen tutkimustietoon pohjautuen.
Sektorilla tulee tukea korkeamman jalostusarvon tuotteiden luomista ja vientiä sekä jatkaa
puurakentamisen edistämistä.
SDP katsoo, että Suomen tulee toimia ja vaikuttaa aktiivisesti Euroopan unionissa, jotta
kestävästi toimiva metsäteollisuus nähdään tulevaisuudessakin osana unionin
ilmastopoliittisia ratkaisuja.
SDP:n keskeisenä tavoitteena maatalouspolitiikassa on turvata suomalaista ja eurooppalaista
ruoan huoltovarmuutta rakentamalla ilmastokestävämpää ruokajärjestelmää. Maatalouden
fossiiliriippuvuuden vähentäminen on olennaista niin ilmasto- ja ympäristönäkökulmien kuin
huoltovarmuuden kannalta.
Näitä tavoitteita on mahdollista edistää useilla keinoilla. Kotimaista lannoitetuotantoa ja
maaperän kasvukuntoa parantavia menetelmien käyttöä on lisättävä. Biokaasutuotannon
tukemista tulee jatkaa. Kestävää viljelyä ja ilmastoystävällisiä tuotantomuotoja, kuten luomuja kasvispohjaista
ruokatuotantoa on edistettävä. Työtä maatalouden kannattavuuden sekä elintarvikeinnovaatioiden ja viennin
edistämisen eteen on jatkettava erillisten ylivaalikautisten
ohjelmien avulla.
Suomalaisen ruuantuotannon osaaminen ja korkea laatu luovat mahdollisuuksia viennin
kasvuun omalla sektorillaan. Elintarvikeviennin lisääminen seuraavalla hallituskaudella
vahvistaa alan yritysmahdollisuuksia, kasvua ja työllisyyttä.
14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien
toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta
investointikohteena?
SDP pitää elinkeinorakenteen monipuolistumista edellytyksenä Suomen kestävälle kasvulle.
SDP:n tavoitteena on, että Suomen viennin kestävä kasvu on vähintään verrokkimaiden tasolla.
Tätä tavoitetta voidaan edistää useilla keinoilla. Yrityksien kansainvälistymistä on tuettava
nykyistä vahvemmin ja strategisemmin. Yrityksille tulee tarjota selkeä kansainvälistymisen
kasvupolku. Samalla tarjottavien palveluiden ja tukijärjestelmän on toimittava yrityslähtöisesti.
Myös valtion omistajapolitiikan tärkeänä tehtävänä on tukea kasvua, työllisyyttä, viennin
edellytyksiä ja elinkeinorakenteen uudistumista sekä rakentaa uutta luovaa omistajuutta.
Yritykset toivovat ennen kaikkea ennakoitavuutta. Tällä hallituskaudella on erityisen tärkeää
tuottaa varmuutta epävarmaan aikaan ja luotettavuutta vaihteleviin olosuhteisiin.
Elinkeinoelämän luottamus hiilineutraaliuden tavoitteeseen ja uusiutuvaa energiaa edistävään
linjaan näkyy jo julkaistuista ennätystason investointisuunnitelmista. Suomen ei pidä poiketa
ilmastopolitiikan linjasta.
Alkavalla vaalikaudella on tärkeää valmistella kattava elinkeino- ja teollisuuspoliittinen ohjelma
ja aloittaa sen toimeenpano. Ohjelman lähtökohtana on oltava Suomen suhteellisen
kilpailukyvyn kehittäminen, kansainvälisen logistiikan ratkaisujen luominen uudessa
geopoliittisessa tilanteessa maalla, merellä ja ilmassa sekä korkeamman jalostusasteen
vientituotteiden valmistaminen ja kehittäminen, myynti – ja markkinointi sekä
vienninedistämisen organisoinnin (VKE) toimintojen uudistaminen. Keskeisenä osana ohjelmaa
tulee olla digitalisaation ja datatalouden edistäminen Suomessa ja EU:ssa. EU-tasolla on
edistettävä datan vapaata liikkuvuutta, sekä vapaiden ja kilpailuun perustuvien digitaalisten
sisämarkkinoiden luomista.
Tämä on tehtävä yhteistyössä elinkeinoelämän ja kanssa siten, että poliittinen päätöksenteko
tukee elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista ratkaisukeskeisesti sekä
talousympäristön ja vientimarkkinoiden kysyntä ja kehitys huomioiden. Niin teollisuuden kuin
julkisen sektorin digitalisaation edistäminen on asetettava avainasemaan kilpailukyvyn
lisäämisessä.
Euroopan Unionissa ja Suomessa kriittisten raaka-aineiden saannin turvaaminen,
riippuvuuksien tunnistaminen sekä hankintaketjujen monipuolistaminen on välttämätöntä.
Tuonnin lisäksi kansallista omavaraisuutta turvataan tukemalla raaka-aineiden kestävää
primäärituotantoa kotimaassa sekä niiden jatkojalostusta, teknologiavalmistusta sekä
tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Uusien teknologioiden, osaamisen ja palveluiden ympärille rakentuvat start up -yritykset ovat
tärkeitä Suomen kestävälle kasvulle. Korkeakoulujen, yksityisen sektorin ja valtion yhteistyössä
on varmistettava kasvuyritysten rahoitus, innovaatioiden nopea skaalaaminen ja osaavan
johdon ja henkilöstön saaminen yrityksiin.
15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä
muuttuneessa toimintaympäristössä?
SDP katsoo, että Suomi tarvitsee vahvaa kaupunkipolitiikkaa, joka perustuu valtion, kaupunkien
ja kaupunkiseutujen vuoropuheluun sekä päättyneellä vaalikaudella ministeriöiden ja
kaupunkien yhteistyönä laadittuun kansallisen kaupunkistrategiaan 2020-2030.
Suurimpien kaupunkien mahdollisuuksia toimia alueellisen sekä kansallisen elinvoiman
moottoreina tulee edistää. Osana tätä työtä erityistä huomiota on kiinnitettävä kasvavien
kaupunkien mahdollisuuksiin hillitä asumiskustannusten nousua ja torjua segregaatiota, sekä
ongelmalähiöiden syntymistä.
Kuntasektorin tulevaisuutta tulee vaalikauden aikana tarkastella pidemmällä aikavälillä.
Samalla kunnilla tulee olla työrauha niiden tehtävien osalta hyvinvointialueiden aloitettua vasta
hiljattain.
Kuntatalouden, kuntien tehtävien ja rahoitusjärjestelmän lähtökohtana tulee olla jokaisen
kunnan riittävä elinvoima ja mahdollisuus huolehtia lakisääteisistä velvoitteistaan sekä
paikallisella tasolla järjestettävistä palveluista. Esimerkiksi työllisyysasteen näkökulmasta on
tärkeää huolehtia, että työvoimapalveluiden siirtyminen kuntiin 2025 alusta toteutuu
suunnitellusti.
Kuntien tehtävien painottuessa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen on vältettävä sellaisia
kuntatalouteen kohdistuvia leikkauksia, jotka vaarantaisivat kuntien edellytykset toteuttaa
näitä velvoitteitaan laadukkaasti. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä on
vahvistettava ja lisättävä päättyneellä vaalikaudella laaditun julkisen hallinnon strategian
mukaisesti, jotta mahdollistetaan julkisen hallinnon kehittäminen kokonaisuutena.
Valtion tarjoama asiantuntijatuki esimerkiksi digitalisaatiossa ja kyberturvallisuudessa on
tärkeää varsinkin pienemmille kunnille. Valtion palveluiden kokonaisuuden uudistamista
digitaalisiin palveluihin ja viranomaisten yhteisiin palvelupisteisiin perustuen on jatkettava jo
meneillään oleviin alueellisten kokeilujen kokemusten pohjalta.
16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette
valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan
viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille
ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?
SDP:lle on ehdottoman tärkeää, että Suomi pitää kiinni 2035 ilmastotavoitteesta ja että tätä
tavoitellaan sosiaalisesti oikeudenmukaisin keinoin.
Tulevan hallituksen on varmistettava hiilineutraaliuden toteutuminen Suomessa vuoteen 2035
ja siirtymä hiilinegatiiviseksi pian sen jälkeen. Tällä vaalikaudella tarvitaan jo suunnitelmat, jolla
vähennetään 2030-luvun päästöjä ja edetään kohti hiilinegatiivisuutta nykyisen 2035 tavoitteen
saavuttamisen jälkeen. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää entistä
kunnianhimoisempaa yhteistyötä valtion, alueiden ja kuntien sekä elinkeinoelämän kesken.
Erilaisilla kannustimilla kuten päästökaupalla, veroilla ja tuilla on jatkossakin olennainen rooli
vähäpäästöisemmän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä. Ilmastotoimien kustannusten on
jakauduttava oikeudenmukaisesti.
Suomalainen elinkeinoelämä on ottanut vihreän siirtymän omaksi tavoitteekseen ja odottaa
myös saavansa sen varhaisella toteuttamisella kilpailuetua. Suurin osa vihreän siirtymän
investoinneista tapahtuu yksityisen sektorin toimesta osana normaaleja
kehittämistoimenpiteitä ja investointisyklejä. Tarvittavan teknologian kehittämistä on
kuitenkin myös tuettava ja osoitettava riittävä rahoitus vihreän teknologian TKIinvestointeihin.
Samalla lainsäädännöllisiä välineitä ja työkaluja energiamarkkinoiden häiriötilanteisiin tulee
edelleen kehittää erityisesti kuluttajien suojelun näkökulmasta.
Energiapolitiikan tavoitteena on nopea siirtymä uusiutuviin ja päästöttömiin energiamuotoihin
ja irrottautuminen fossiilienergiasta. Siirtymällä puhtaaseen energiaan lisätään Suomen
toimitus- ja huoltovarmuutta sekä turvataan edullinen energia kuluttajille ja yrityksille. SDP:n
tavoitteena on sähköomavarainen Suomi vuonna 2025 ja pitkän aikavälin tavoitteena on, että
polttoon perustuvista energiatuotantomuodoista luovutaan. SDP kannattaa laajaa
päästöttömän energian tuotantopalettia ja on valmis edistämään ydinvoiman ja
pienydinvoiman rakentamista ja pilotointia Suomessa.
17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?
SDP haluaa pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja kääntää sen
elpymisuralle.
Tätä tavoitetta voidaan edistää esimerkiksi luomalla luontopolitiikalle selkeät
lainsäädännölliset kehykset ja tavoitteet ilmastopolitiikan välineiden tapaan. Ilmastolain
tapainen luontolaki edistäisi luontopolitiikan toteutumista.
Maan- ja luonnonvarojen käytön on jatkossa perustuttava kokonaisheikentymättömyyden
periaatteeseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tuomalla ekologisen kompensaation
periaate lainsäädäntöön sekä säätämällä maankäytön muutosmaksusta. Ekologisen
kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut
haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Tuotantoeläinten ja
lemmikkien hyvinvointi ja eettinen kohtelu on turvattava lainsäädännöllä. Eläinten
hyvinvointilakia tulee kehittää tulevalla vaalikaudella.
Kestävän metsäpolitiikan rinnalla on huolehdittava hiilinielusta sekä metsien riittävästä
suojelusta. Metsälaki tulee uudistaa niin, että lain tavoitteet palvelevat sekä ilmasto- että
monimuotoisuushaasteiden kestävää ratkaisua.
18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa?
Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa
hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet
vaalikauden aikana?
SDP on täysin sitoutunut Suomen jäsenyyksiin sekä Euroopan Unionissa että puolustusliitto
Natossa. Suomen tulee olla aktiivinen, yhteistyökykyinen sekä rakentava jäsen sekä unionissa
että liittokunnassa.
SDP:n tavoitteena on sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä Euroopan unioni,
jonka toimintaa ohjaavat yhteiset vapauden, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen arvot.
Oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen edellyttää, että Suomi tukee käytössä olevien unionin
oikeusvaltiovälineiden (ml. ehdollisuusasetus) soveltamista. EU:n on oltava vahva globaali
toimija ja turvallisuusyhteisö.
EU:n lähialueiden vakautta lisäävässä laajentumispolitiikassa olennaista on Ukrainan EUjäsenyystien nopeuttaminen sekä tukemalla Ukrainan jäsenyysvalmiuksia että sitoutumalla
siihen, että jäsenyys toteutuu jäsenyyskriteerien täyttyessä.
Suomen tärkeimpiin EU-vaikuttamisen kohteisiin alkavalla vaalikaudella kuuluu EU:n
strategisen autonomian tarkastelu sekä vapaiden ja kilpailuun perustuvien sisämarkkinoiden
toiminnan turvaaminen. Suomen vakiintunut kokonaisturvallisuuden malli tarjoaa hyviä
lähtökohtia tähän keskusteluun. Kriittisiä riippuvuuksia sekä niistä koituvia riskejä Suomen
taloudelle ja yhteiskunnalle tulee kuitenkin tarkastella myös kokonaisvaltaisemmin koko
unionin tasolla. Samalla Suomen tulee aktiivisesti tavoitella paitsi strategiseen autonomiaan
kytkeytyvien investointien, myös vihreän ja digitaalisen siirtymän innovaatioiden luomaa
kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia.
19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä
Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja
tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?
Suomen aseman ja roolin rakentaminen puolustusliitto Natossa on tulevan hallituskauden
merkittävimpiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia tehtäviä.
SDP katsoo, että Suomen tulee olla aktiivinen, yhteistyökykyinen ja rakentava puolustusliiton
jäsen. Suomen tulee ensi sijassa edistää Ruotsin jäsenyyshakemuksen hyväksymistä. Ruotsin
jäsenyys avaa myös uusia mahdollisuuksia ja muotoja pohjoismaiselle yhteistyölle.
Suomen tulee myös edistää määrätietoisesti EU-Nato-yhteistyötä siten, että niiden tehtävät
täydentävät eivätkä korvaa toisiaan. Hyvänä esimerkkinä tästä voi toimia yhteistyö
hybridiuhkien torjunnassa.
Suomen tulee osallistua monipuolisesti Naton rauhan ajan puolustuksen tehtäviin. Samalla
tulee vahvistaa kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön muotoja kaikkien Naton jäsenten
sekä erityisesti pohjoismaiden, Yhdysvaltojen ja Viron kanssa.
Suomen roolin perusta Naton jäsenenä on uskottava, Nato-yhteensopiva puolustus. Tämän
tulee perustua jatkossakin asevelvollisuusarmeijalle sekä moderneille puolustuskyvyille. SDP
katsoo, että puolustusmäärärahojen taso tulisi pitää vähintään kahdessa prosentissa
bruttokansantuotteesta Natossa hyväksyttyjä tavoitteita ja sitoumuksia seuraten.
Epävarma geopoliittinen toimintaympäristö korostaa huoltovarmuuden merkitystä. SDP on
tulevaisuudessakin valmis tekemään tarvittavat päätökset Suomen oman puolustustarvike- ja
materiaalituotannon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi yhteistyössä lähimpien
kumppaneidemme, erityisesti Ruotsin kanssa.
Nato-jäsenyys edellyttää Suomelta sitoutumista turvallisuuden ja vakauden edistämiseen. Tätä
tavoitetta Suomi toteuttaa parhaiten jatkamalla pitkäjänteistä ja arvopohjaista
kehitysyhteistyötään erityisesti hauraissa ja konfliktiherkissä maissa.
20. Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista
tukemista?
SDP on sitoutunut jatkamaan ja vahvistamaan Suomen tukea Ukrainalle niin aseellisen,
poliittisen, taloudellisen kuin humanitaarisen avun osalta. Tukipäätösten on
tarkoituksenmukaista olla jatkossakin kehyspoikkeuksen piirissä ja ne tulee tehdä osana
kansainvälistä koordinaatiota Ukrainan tarpeet huomioiden.
Jälleenrakennuksessa yksityisellä sektorilla tulee olemaan keskeinen rooli ja tämä avaa myös
mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Samalla kun tuemme suomalaisten yritysten pääsyä
mahdollisesti avautuviin kansainvälisiin ja EU – rahoituskanaviin, on selvitettävä kansallisia
keinoja tukea suomalaisten yritysten liiketoimintaa jälleenrakentajina Ukrainassa.
21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet
oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä
keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?
SDP katsoo, että vahva ja toimiva oikeusvaltio on toimivan yhteiskunnan perusta. SDP:n
tavoitteena on, että tulevalla hallituskaudella parannetaan oikeudenhoidon toimivuutta,
puututaan oikeusprosessien pituuteen sekä kustannuksiin. Myös eri vähemmistöjen
perusoikeuksien toteutumista tulee aktiivisesti edistää.
SDP on sitoutunut oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien
varmistamiseen. Samalla tarvitaan jatkuvaa kehitystyötä, jotta väistämättä aina rajalliset
resurssit saadaan sisäisen turvallisuuden viranomaisissa käytettyä mahdollisimman
tehokkaasti.
Jengi- ja nuorisorikollisuuteen on mahdollista puuttua tavoilla, jotka yhdistävät rikosoikeuden
keinoja, sosiaali- ja lastensuojelun toimintaa sekä peruspalveluita. Laajin vaikuttavuus saadaan
syrjäytymistä ennaltaehkäisevällä toiminnalla, joka lähtee varhaiskasvatuksesta ja turvallisen
koulupolun takaamisesta jokaiselle. Rikoksien piiriin ajautumista voidaan torjua
moniammatillisella viranomaisyhteistyöllä, jossa pyritään löytämään ja tunnistamaan
syrjäytymisvaarassa olevia ja oireilevia nuoria ja tarjoamaan heille ja heidän perheilleen
kohdennettua tukea ja apua. Toiminta edellyttää riittäviä resursseja perheisiin kohdistuvaan
sosiaalityöhön, etsivään nuoristyöhön sekä lastensuojeluun ja toisaalta nykyistä laajemman ja
tehokkaamman tietojenvaihdon mahdollistamista viranomaisten välillä. Samalla SDP katsoo,
että myös nykyistä tehokkaampia rikosoikeudellisia keinoja tarvitaan.
SDP katsoo, että oikeusvaltion ja demokratian toteutumisen kannalta on keskeistä, että
Yleisradion ja riippumattoman median toimintaedellytykset turvataan. Puolueettoman
tiedonvälityksen varmistamiseksi Yleisradion valvonnan tulee jatkossakin olla
parlamentaariseen toimintaperiaatteeseen nojaavaa.
22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko
kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?
SDP on sitoutunut rakentamaan yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea, joka noudattaa
kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia.
23. Mikäli saatte tavoitteitanne hallituksen ohjelmaan, oletteko valmiita osallistumaan
Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon
kokonaisuudessaan? Jos ette ole valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, oletteko
valmiita tukemaan puolueenne tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta?
SDP on valmis osallistumaan Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan
ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan, mikäli hallitusohjelmasta saavutettu
neuvottelutulos vastaa keskeisiltä ja riittäviltä osin sosialidemokraattien tavoitteita.
Sosialidemokraatit edistävät tavoitteitaan parlamentaarisesti kaikissa tilanteissa.
24. Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia
kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
SDP on valmis osallistumaan hallitukseen, joka edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja
ympäristöllisesti kestävää politiikkaa ja joka ei kohdista leikkauksia hyvinvointivaltion
perustehtäviin kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen tai sosiaaliturvaan. Tämä
tarkoittaa myös sitoutumista ihmisarvon kunnioitukseen sekä kunnianhimoiseen
ilmastopolitiikkaan.