SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän mukaan seuraavan vaalikauden aikana tärkeimmät rakenneuudistukset keskittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen, kuntien tehtävien määrään, työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseen ja maamme kilpailukyvyn vahvistamiseen.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisuudistuksen onnistunut läpivienti on avainasemassa julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen kannalta. Uudistuksen jatko pitää selvittää nyt eduskuntapuolueiden puheenjohtajien voimin, koska palveluiden saatavuuden ja laadun osalta nykytila ei ole tyydyttävä, Ojala-Niemelä sanoi eduskunnassa SDP:n ryhmäpuheessa keskustelussa rakennepoliittisen ohjelman toteutumisesta.
Hänen mukaansa monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehtoja valmisteleva parlamentaarinen työryhmä on tehnyt rahoituksen selkiyttämiseksi hyvää pohjatyötä. Näitä molempia uudistuksia on vietävä yhtä jalkaa eteenpäin.
– Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa kuntien tehtäviä ja velvoitteita keventämällä ja toimintaa tehostamalla on pyrittävä siihen, että kuntatalouden tasapaino paranee yhteensä kahdella miljardilla eurolla. Tästä puolet hoidetaan kuntien omin toimenpitein ja puolet valtion toimesta.
Ojala-Niemelän mukaan työurien pidentämistä tulee edelleen jatkaa. Myös työelämän laadun kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden alkamisen osalta.
– Työntekijän näkökulmasta tapahtuvat joustot parantavat jaksamista ja lisäävät työn tuottavuutta. Perhevapaiden nykyistä tasaisempi jakaminen parantaa erityisesti naisten työmarkkina-asemaa sekä sitä kautta työelämän tasa-arvoa. Työmarkkinoiden toimintaa voidaan parantaa pitämällä huolta riittävistä koulutusmahdollisuuksista, jotta työvoiman osaamistaso vastaa työelämän kasvavia vaatimuksia.
Ojala-Niemelän mielestä ansiotulon ja sosiaaliturvan yhdistämisestä on hyviä kokemuksia ja järjestelmää pitää edelleen kehittää.
– Tällä kaudella on otettu käyttöön 300 euron suojaosa työttömyysturvaan ja tehty sen ehtoja joustavammiksi. Tavoitteena tulee olla työllistyminen töihin, joista saatavalla ansiolla tulee toimeen.
”Maltillinen työmarkkinasopimus”
Hallituksen rakennepolitiikan lähtökohtana on rakenteellisten kasvun esteiden poistaminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen supistaminen. Rakennepoliittisilla toimilla on pyritty myös kohentamaan suhdannetilannetta.
– Keskeisessä asemassa ovat työllisyysastetta, talouden kasvua ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta vahvistavat uudistukset. Mitä paremmin näissä rakenneuudistuksissa onnistutaan, sitä pienemmiksi jäävät julkisen talouden tuloihin ja menoihin kohdistuvat toimet.
Ojala-Niemelän mukaan yksi tärkeimmistä rakenneuudistuksista on työmarkkinajärjestöjen neuvottelema eläkeratkaisu. Hän katsoo, että toteutuessaan eläkeratkaisu voi pienentää kestävyysvajetta noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi syksyllä 2013 sovittu pitkäaikainen palkkaratkaisu tukee kansantaloutemme kasvua.
– Nykyisen palkkaratkaisun jatkoksi tarvitaan pitkäkestoinen, kattava ja maltillinen työmarkkinasopimus, jossa palkankorotukset mitoitetaan avoimen sektorin kilpailukyvyn mukaan. Valtion on oltava valmis tukemaan tällaisen sopimuksen syntyä käytössään olevin keinoin siten, että kotimarkkinoiden kannalta tärkeä palkansaajien ostovoima turvataan.