– Alueellinen yhteistyö vahvistaa nykyistä vakautta ja edistää vastaamista laajan turvallisuuden haasteisiin. Aktiivinen mukana olo kehittyvässä puolustus- ja turvallisuusyhteistyössä eri toimijoiden kanssa, sen eri muodoissa, antaa olennaista tukea kansallisestakin turvallisuudesta huolehtimiseen. On selvitettävä ennakkoluulottomasti, millaista tukea ja lisäarvoa Suomen puolustuksen kehittäminen saa kansainvälisestä yhteistyöstä, sanoi SDP:n ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Ilkka Kantola turvallisuuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa tiistaina.
Tiiviimmän yhteistyön lisäksi Suomen pitää rohkeasti tavoitella omaa, eturivin osaamista muun muassa kyberturvallisuudessa, jota ulkoasiainvaliokunta perustellusti esittää yhdeksi lähivuosien turvallisuuspoliittisista painopisteistä.
– Tämä uhka on vakava, ja kyberturvallisuusstrategian laatiminen on äärimmäisen asianmukainen hanke. Tehokkaan kyberpuolustuksen aikaan saamiseksi lainsäädännön muutoksia todennäköisesti tarvitaan. Lainvalmistelussa on syytä muistaa, että kansalaisten perusoikeuksista on pidettävä kiinni myös kyberaikakautena, Kantola sanoi.
SDP:n mukaan keskeinen kehittämisen paikka selonteossa on Venäjä-analyysissä.
– Jo parlamentaarinen kontaktiryhmä korosti kannanotoissaan Venäjän keskeistä merkitystä Suomen turvallisuudelle ja esitti, että Venäjän tilannetta ja politiikkaa tulisi selonteossa käsitellä kokonaisuutena ja syvällisesti. Selonteossa ei kuitenkaan käsitelty riittävän laajasti Venäjän puolustusvoimien uudistusta, energiamarkkinoiden muutosta ja Venäjän politiikkaa Itämerellä. Ulkoasiainvaliokunta piti lisäksi selonteon arviota Venäjän demokratiakehityksestä liian yleisluontoisena ja puutteellisena, Kantola sanoi.
Puolustusvoimien kehittämisestä laadittava linjaus
Selonteon käsittelyssä suurimman työn yhteisymmärryksen löytymiseksi vaativat puolustusmäärärahoihin liittyvät kirjaukset. Kantolan mukaan sosialidemokraatit antavat tukensa sille, että puolustusvoimille taataan resurssit lakisääteisten tehtäviensä täyttämiseen ja uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseen.
– Samalla on todettava, että valtiontaloutta vaivaa krooninen alijäämä ja myös puolustusmenoja joudutaan sopeuttamaan tiukkoihin raameihin. On täysin selvää, että valtion budjetissa on otettava huomioon myös muiden hallinnonalojen lakisääteiset velvoitteet, vaikkakin puolustushallinnon suunnittelusyklit ovat ihan omanlaisensa ulottuen helposti kymmenen, jopa 20 vuoden päähän, Kantola sanoi.
Hän totesi, että ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat yhtä mieltä siitä, että seuraavalla hallituskaudella on tehtävä poikkeuksellisen tärkeä ja pitkävaikutteinen poliittinen linjaus puolustusvoimien kehittämisestä ja puolustushaarojen suorituskykyjen korvaamisesta.
– Sosialidemokraatit toivovat, että selonteon hyväksymisen jälkeen ryhdytään avoimeen, analyyttiseen ja laajaan keskusteluun siitä, miten puolustusvoimien tehtävät ja resurssit pidetään tasapainossa myös 2020-luvulla, Kantola sanoi.