Eduskunnassa käytiin tiistaina välikysymyskeskustelua koulutusleikkausten vaikutuksista. Sdp kysyi hallituksen antamien lupausten perään.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi hänelle muistuneen siitä mieleen jotain, jonka hän kertoi kaivaneensa myös esiin. Kyse oli Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen puheesta 29. toukokuuta 2015 eduskunnassa.
– Hän kertoi Sdp:n vaihtoehtoa hallituksen toteuttamille leikkauksille. Tässä hän kertoo, kuinka Sdp on valmis leikkaamaan innovaatiorahoista, jäädyttämään indeksejä ja sen lisäksi leikkaamaan toiselta asteelta 270 miljoonaa euroa. Millä tavalla tämä on yhteydessä siihen mitä te tänään sanoitte koulutuslupauksistanne?, Grahn-Laasonen kysyi.
– Sdp:llä oli neljä vuotta aikaa tehdä koulutusjärjestelmässä uudistuksia. Teillä oli neljä vuotta opetusministerin salkku. Sen kauden aikana Suomi oli niin ikään vaikeassa tilanteessa, ja silloin jouduttiin tekemään satojen miljoonien eurot leikkauksiin. Näitä leikkauksia olivat tekemässä kaikki tässä salissa välikysymyksen (nyt) allekirjoittaneet puolueet.
– Sdp, teillä olisi ollut neljä vuotta aikaa tehdä uudistuksia.
Grahn-Laasosen mukaan Sdp:n kaudella nähtiin Pisa-tulosten lasku, johon olisi ollut mahdollista tehdä korjausliikkeitä. Sen sijaan lukion tuntijakouudistus jäi torsoksi, opettajien koulutuksen määrärahoja digiosaamiseen ei nostettu, Sdp äänesti itse toisen asteen rakenteellista uudistustaan vastaan eikä Sdp suostunut raivaamaan lakiesteitä koulutusviennin tieltä.
Eduskunnan väistöistuntosalin vasen laita alkoi tässä ministerin puheenvuoron vaiheessa kuohua ja esittää välihuutoja.
– Pelkkä koulutusleikkausten kritisoiminen ei ole hyvä tie. Silloin tarvitsee esittää myös vaihtoehto, että mistä vastaavasti otetaan rahat velkaantumisen pysäyttämiseksi, Grahn-Laasonen lopetti.
Sosialidemokraattien Jukka Gustafsson totesi vastauspuheenvuorossaan yllättyneensä opetus- ja kulttuuriministerin valitsemasta tyylilajista.
– Sanotaan kyllä että hyökkäys on paras puolustus, mutta itse olin ajatellut että käymme keskustelua sivistyneesti ja asiallisesti, tosiasioihin perustuen, Jukka Gustafsson sanoi.
Gustafsson kertoi listanneensa itse aikanaan opetusministerinä 25 yksittäistä asiaa, joita hän sai liikkeelle. Hän ei hyväksynyt, että Grahn-Laasosen nimitti häntä vanhanaikaiseksi ammatillisen koulutuksen lähiopetuksesta huolta kantaessaan.
– Tietääkö opetusministeri mistä hän nyt puhuu?, Gustafsson kysyi.
Ei tätä rumbaa
Keskustan Petri Honkonen toivoi puhuttavan oikeista luvuista Sdp:n esittämien kumulatiivisten lukujen sijaan.
Perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa totesi huolensa velasta, jota otetaan hänen mukaansa lisää puoli miljoonaa euroa tunnissa.
– Ei tätä opposition valitusrumbaa, joka ei vie mihinkään. Vastuuta on myös oppositiolla, Elomaa sanoi.
Kokoomuksen Sanna Lauslahti ihmetteli Li Anderssonin (vas.) ja Jani Toivolan (vihr.) puheita.
– Valtion kirstu ammottaa tyhjyyttään ja samaan aikaan te käännätte suorastaan selkänne uudelle rahoituslähteelle, koulutusviennille!
Entinen opetusministeri Krista Kiuru (sd.) toivoi mekaanisten leikkausten sijaan harkittavan ”aitoja rakenteellisia uudistuksia”.
– Me sosialidemokraatit tarjoamme teille vaikka jälkikäteenkin vielä mahdollisuuksia erityyppiseen, toisenlaiseen julkisen talouden sopeuttamiseen, Krista Kiuru sanoi.