SDP:n kansanedustajan Aki Lindénin mukaan sosialidemokraattien tavoitteena on tehdä terveyskeskuspalveluista, vanhustenhuollon palveluista ja kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista yhtä hyviä kuin keskussairaalat ja parhaat sosiaalipalvelut nyt ovat.
Tämä on Lindénin mukaan koko sote-uudistuksen punainen lanka.
– Miksi Suomessa vuorineuvoksen tytär, diplomi-insinööri tai maahanmuuttajaäiti synnyttävät samassa sairaalassa? Siksi, että se on maailman turvallisin paikka synnyttää ja samalla kustannustehokkain. Kyseessä on universaali, kaikille yhteinen palvelujärjestelmämme, maakunnallinen päivystävä keskussairaala, SDP:n ryhmäpuheen pitänyt Aki Lindén sanoi eduskunnassa.
Lindénin mukaan moni kysyy, mitä hänelle tapahtuu, kun henkilö ei ole enää työterveyshuollon piirissä.
– Me tavoittelemme kaikille suomalaisille terveyskeskuksissa yhtä hyvää hoitoa kuin työterveyshuolto. Itse asiassa vielä parempaa, koska haluamme, että soveltuvat erikoispalvelut jalkautetaan lähelle asiakkaita tai potilaita, Lindén kertoi.
Yksityiset palveluntuottajat keskeisessä asemassa
Lindénin mukaan järjestelmässä on vika, sillä missään muussa maailman valtiossa erikoissairaanhoidon rahoitus ei ole kuntakohtaista, kuten Suomessa.
Kuntakohtainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä tuli Lindénin mukaan tiensä päähän jo vuosia sitten, mutta sen korvaaminen paremmalla järjestelmällä on osoittautunut vaikeaksi.
– Milloin ovat unohtuneet perustuslain reunaehdot, milloin mitkäkin poliittiset tai taloudelliset intohimot ovat saanet vallan. Nyt tämä uudistus kuitenkin tehdään. Se ei ole millään tavalla ristiriidassa palveluiden välittömän ja nopean kehittämisen ja parantamisen kanssa. Tarvitaan molemmat: rakenneuudistus ja sisällön kehittäminen.
Lindénin mielestä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksessa yksityiset palveluiden tuottajat ja laajan kolmannen sektorin tuottajat ovat keskeisessä asemassa.
– Mutta rahoitus on julkinen ja siitä päätetään demokraattisesti. Tällainen monituottajamalli on paras mahdollinen. Se ei ole suuryrityksille räätälöity markkinamalli, vaan ihmisten malli, Lindén sanoi.
Kaikilla alueilla rahoitus kasvaa
Lindénin mukaan lähtötilanteessa vuonna 2023 hyvinvointialueet saavat saman rahoituksen kuin kunnat ovat vastaavilla alueilla käyttäneet.
– Siitä eteenpäin rahoitus kasvaa joka vuosi väestön ikääntymisen takia siten, että reaalisesti vuonna 2029 on käytössä seitsemän prosenttia eli 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2023.
Sen lisäksi valtio maksaa sata prosenttisesti uusien lakisääteisten toimintojen rahoituksesta ja inflatorisesta kustannustason muutoksesta.
– Alueiden välisistä sairastavuuden eroista johtuvien siirtymien määrä on yhteensä 200 miljoonaa euroa, siis yksi prosentti. Kaikilla alueilla rahoitus kasvaa, toisilla hieman hitaammin ja toisilla hieman nopeammin. Väestömäärän muutoksen mukana tuleva tarpeiden muutos on merkittävin rahoituksen kasvattaja, Lindén sanoi.
Lopuksi Lindén vetosi oppositioon.
– Tulkaa mukaan tähän uudistustyöhön, joka turvaa ihmisen arjen, eikä jätä häntä yksin hädän, ongelmien tai sairauden kanssa.