SDP tarjoaa budjettiriiheen työllisyyskeinoja

Lauri Ihalaisen mukaan puolue on tarjonnut realistisia toimia vaikeammin työllistettävien työmarkkinoille pääsemiseksi.

– Olemme ymmärtäneet hyvin, että yhteiskunta voi tukea – kilpailua vääristämättä – pk-yrityksiä työllistämisessä ja kansainvälistymisessä. Näistä kerroimme muun muassa viime toukokuussa Paremman työllisyyden kymppilistan muodossa, SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo.

Hänen mukaansa SDP on kantanut erityistä huolta pidemmän aikavälin talouskasvun rakennuspuista ja siitä, että koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin suunnattavaa rahoitusta pitää leikkausten sijaan nostaa. Korkeatasoinen osaaminen ja toimivat liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta tärkeitä.

– Jotta SDP:ta ei syytetä aloitteiden ja esitysten puutteesta, vaikeammin työllistettävien tueksi esitetyn 10-listan lisäksi tarjoamme neljä ideaa budjettiriiheen, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa työllistämisseteli madaltaisi työllistämiskynnystä ja voisi auttaa myös vaikeammin työllistettävien työmarkkinoille pääsyä.

Toisena keinona Ihalainen tarjoilee sosiaalisten kriteerien asettamisesta hankintalain mukaisiin hankintasopimusehtoihin, esimerkiksi rakennus- ja korjaussopimuksiin. Niihin voisi lisätä edellytyksiä ottaa töihin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, vammaisia tai maahanmuuttajia.

– Hallituksen tulisikin suositella, että julkisen sektorin yli 30 miljardin hankintaratkaisuissa hankintasopimuksiin otettaisiin hankintalain tarjoamat mahdollisuudet liittää esimerkiksi rakennus- ja korjaussopimuksiin edellytyksiä ottaa töihin vaikeammin työllistyviä henkilöitä, Ihalainen esittää.

Ihalaisen mielestä hallituksen kaavailemassa kasvupalvelulaissa on iso valuvika, joka rajaa kuntien toteuttamaa tehokasta työllistämispolitiikkaa erityisesti vaikeammin työllistettävien osalta.

– Mikäli sote-palvelut siirtyvät kunnilta maakunnille, kuntien tehtäväksi jäävät elinvoimaisuuden, elinkeinopolitiikan, kaavoituksen sekä koulutus ja liikunta- ja nuorisotyön hoitaminen. Olisi johdonmukaista, että elinkeino-, työllisyys- ja koulutuspolitiikka voisivat tukea toisiaan kuntatasolla. Siksi koko kasvupalvelulain uudistamiselle tulisi ottaa aikalisä ja valmistella se niin, että kuntien mahdollisuuksia työllisyyden hoitamisessa vahvistetaan, ei heikennetä. Maltti olisi nyt tämänkin lainsäädännön valmistelussa tarpeen, Ihalainen katsoo.

Neljäntenä keinona hän esittää kolmannen sektorin palkkatukikaton poistamista.

– Kolmannelle sektorille asetettu 3 000 henkilön palkkatukikatto pitää poistaa. Kolmannella sektorilla tehdään arvokasta työtä juuri vaikeammin työllistettävien työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi. Nyt työministeri Jari Lindström (sin.) on tullut samoille linjoille. Tuemme hänen esitystään ratkoa tämä epäkohta budjettiriihessä, Ihalainen sanoo.

Mainos