– Vaikeissa tilanteissa politiikan jatkuvuus, johdonmukaisuus ja ennustettavuus ovat erityisen tärkeitä, eikä hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittiseen osioon ole tältä kannalta juurikaan huomauttamista, sanoi SDP:n ryhmäpuhuja Erkki Tuomioja ulkopolitiikan ajankohtaiskeskustelussa tiistaina eduskunnassa.
– Suomen tulee arvioida turvallisuuspoliittista ympäristöään ja säilyttää toimintavapautensa olosuhteiden muuttuessa. Nykyisessä tilanteessa Suomi edistää parhaiten lähiympäristönsä vakautta ja omaa turvallisuuttaan sillä linjalla, jonka olemme vakiinnuttaneet sotilasliittoon kuulumattomana Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tukevana aktiivista vakauspolitiikkaa harjoittavana maana, Tuomioja sanoi.
Hänen mukaansa se, että hallituksen linjauksissa ja toimissa näkyy tarve varautua jännitteiden jatkumiseen ja jopa pahenemiseen, on myös ymmärrettävää ja perusteltua, kuten tämän varautumisen riittävä resursointikin.
– Mutta varautumisen rinnalla on tärkeätä panostaa vähintään yhtä vahvasti myös vaikuttamiseen. Kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa, jonka yksi ilmaus on Euroopan pakolaiskriisi, emme saa jäädä vain vaikutettaviksi vaan meidän on myös vahvistettava Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttavuutta ja, kuten hallitusohjelma lupaa, edistettävä ”maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa”, Tuomioja sanoi.
Hänen mielestään kirjaus tulee outoon valoon, kun katsoo mitä hallitus tosiasiassa tekee.
– Näkyvin asia on kehitysyhteistyöhön kohdistetut yli 40 prosentin välittömät leikkaukset. Missään muussa Euroopan maassa ei vaikeammissakaan tilanteissa ole sopeutumistoimia tällaisessa laajuudessa kohdistettu kansainväliseen yhteistyöhön ja vastuunkantoon.
Tuomioja muistutti, että Suomi on aiemmin saanut arvostetun aseman rakentavana, osaavana ja luotettavana kriisinhallinnan ”pienenä suurvaltana”, joka on varautunut siihen että meiltä voi samanaikaisesti osallistua enintään tuhat sotilasta erilaisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
– Nyt hallitus haluaa säästää myös osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan ja lähtee siitä, että jatkossa Suomesta olisi operaatioissa yhteensä enintään 120 sotilasta. Tällainen viesti yhdessä tuntuvien kehitysyhteistyön leikkausten kanssa on jo nyt aiheuttanut vahinkoa Suomen maineelle kehitysyhteistyömme kumppanimaissa, kansainvälisissä järjestöissä ja monissa epävirallisissa samanmielisten maiden ryhmittymissä, hän sanoi.
Tuomioja sanoi, ettei Suomi saa asemoida itseään maaksi, jossa vihapuhe ja niiden synnyttämät vihateot ovat ikään kuin hyväksyttyä arkipäivää, ja kaikilta hallituspuolueilta on edellytettävä tässä riittävää selkeyttä.
– Huolestuttavinta on, että olemme erottautumassa läheisimmästä eurooppalaisesta viiteryhmästämme eli Pohjoismaiden joukosta. Nykyisessä maailmantilanteessa korostuu aivan erityisesti tarve ylläpitää ja syventää yhteistyötä Suomen arvokkaimman ja tärkeimmän yhteistyökumppanin Ruotsin kanssa, hän katsoi.
Tuomioja muistutti, että Suomi on aiemmin valinnut aktiivisen vakauspolitiikan tien ja halunnut olla muiden pohjoismaiden tavoin avoin ja aktiivinen vaikuttaja ja näin ennaltaehkäistä myös meihin vaikuttavia kriisejä.
– Olemme luottaneet siihen, että maa joka kantaa vastuuta saa myös itse tukea silloin jos se sitä joskus tarvitsee, hän sanoi.
– Jos hallitus haluaa osoittaa että se ei ole kääntämässä Suomea pois kansainvälisen vastuun kannosta ja on valmis tätä vahvistaviin korjausliikkeisiin, voi se täysimääräisesti luottaa myös opposition tukeen, Tuomioja lupasi.