– Emme hallinnon takia, vaan asiakkaiden ja potilaiden paremman palvelun ja hoidon takia, sanoi kansanedustaja Aki Lindén SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa välikysymyskeskustelussa sote-palvelujen uudistuksesta.
– On vahva näyttö siitä, että yhdistämällä erikoispalvelut ja peruspalvelut saamme paitsi paremmat palvelut myös kustannustehokkaamman järjestelmän. Voimme myös hyvinvointialueen kokonaistehostamisella saada kohdennettua terveyskeskusten lääkärien vastaanottotoimintaan sen vajaan yhden prosentin rahoituksesta, eli noin 150 miljoonaa euroa, joka tarvitaan, jotta voimme toteuttaa koko Suomessa jonottoman perusterveydenhuollon. Nythän se ei ole kunnissa toteutunut.
SDP:n mukaan uudistus on myös mittava byrokratian poistamisen uudistus.
– 294 kunnasta poistuu valtava määrä hallinnollista työtä, yli 150 kuntayhtymää tai vastaavaa poistuu, esimerkiksi sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit ja kaikkien näiden työläs keskinäinen byrokratia, Lindén sanoi.
Lindénin mukaan nykyisen palvelujärjestelmän ongelmat ovat niissä palveluissa, joista kunnat huolehtivat yksin.
– Lääkärille tai hammaslääkärille pääsy, vanhustenhuolto, lastensuojelu ja perheiden auttaminen toimivat joissakin kunnissa tyydyttävästi, joissakin jopa hyvin, mutta aivan liian monessa kunnassa palvelut ovat riittämättömät tai heikot. Tämä on vakava puute perusoikeuksien toteutumisessa. Missään muussa kehittyneessä valtiossa ei sellainen peruspalvelu kuin yleislääkärin vastaanotolle pääsy ole asuinkunnan rahoituksesta tai osaamisesta riippuvaista.
– Nyt meillä on ensimmäistä kertaa käsillä uudistusehdotus, joka on läpäissyt perustuslakivaliokunnan arvioinnin ja näköala toteuttamiseen on realistinen, Lindén sanoi.
Lindénin mielestä välikysymys on asiasisällöltään heikoin koskaan hänen näkemänsä.
– Löysin siitä 45 virheellistä väitettä tai väärää tulkintaa. Välikysymyksessä jää epäselväksi, onko sen laatijoiden mielestä rahaa varattu sote-palveluihin liikaa vai liian vähän, onko kuntaa laajempi väestöpohja hyvä vai huono asia, ja tuleeko verovaroilla rahoitetun yksityisen terveysliiketoiminnan olla säänneltyä vai rajoittamatonta.
Lindénin mielestä myös uudistuksen rahoituksesta on esitetty eniten virheellisiä väittämiä ja tulkintoja.
– Jokaisen hyvinvointialueen rahoitus lisääntyy sekä kokonaisuudessaan että asukasta kohti laskettuna. Tämä on kiistaton tosiasia. Puheet henkilöstön irtisanomisista esimerkiksi Uudellamaalla ovat puhdasta pelottelua. Sellaista ei tapahdu. Pikemminkin henkilöstöä tullaan tarvitsemaan paljon lisää. Se onkin tulevaisuuden suurin haaste, suurempi kuin raha.
– Virheellisiin väitteisiin perustuva välikysymys on päättäväisesti hylättävä ja sote-uudistus vietävä maaliin, sanoi Lindén.