– Suomi on selvinnyt kurimuksesta yhtenä parhaista. Olemme pitäneet tartunnat kurissa ja varmistaneet tehokkaan hoidon kaikille. Kriisin inhimillinen hinta on meilläkin ollut kova. Ilman tehokkaita toimia se olisi silti vielä monin verroin ankarampi, sanoi kansanedustaja Johannes Koskinen SDP:n ryhmäpuheessa julkisen talouden suunnitelmasta 2022-2025 käydyssä keskustelussa.
Hänen mukaansa menestys on meidän kaikkien yhteinen.
– Hallitus johti, mutta ilman opposition ja koko kansan osallistumista rajoitus- ja tukitoimiin, emme olisi onnistuneet.
Koskisen mukaan onnistunut kriisinhoito on ollut vastuullista talouspolitiikkaa. Suomen BKT:n lasku saatiin minimoitua tehokkailla kriisitoimilla yhdeksi Euroopan pienimmistä. Nämä toimet vaativat menokehyksen tilapäistä ylittämistä.
Koskinen totesi hallituksen linjanneen puoliväliriihessään vaiheittaisesta paluusta kehykseen vuoteen 2024 mennessä.
– Menot laskevat linjauksen mukaan hallitusti. Ensi vuoden menot ovat yli kaksi miljardia kuluvaa vuotta pienemmät, Vuoden 2023 menoihin tehty 370 miljoonan sopeutus johtaa jo seuraavana vuonna valtiovarainministeriön pohjaesitystä matalampaan pysyvien menojen tasoon.
Koskisen mukaan riihessä sovitut toimenpiteet vakauttavat valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velan vuosikymmen puolivälissä tavoitellulle 75 prosentin tasolle.
– Hallitus on siis, valtiovarainministeriön laskelmien mukaan, jo tehnyt toimenpiteet, joita kokoomus tämän vuoden talousarvion käsitellyssä ponsiehdotuksessaan vaati.
– Nyt kuitenkin oppositiosta vaaditaan välitöntä paluuta kehykseen ja noin miljardin leikkausta budjettiin. Se olisi raju äkkijarrutus, joka toistaisi finanssikriisin virheet, sanoi Koskinen.
Hän totesi, että kaikki puolueet olivat yhtä mieltä menokehyksen ylittämisen välttämättömyydestä vuosina 2020 ja 2021.
– Nyt oppositiossa pidetään periaatteellisena kysymyksenä sitä, palataanko alkuperäiseen kehykseen ensi vuonna vai vuonna 2024. Julkisen talouden kestävyyden ratkaisevat kuitenkin pitkän aikavälin työllisyysaste, talouden ja tuottavuuden kasvu. Eivät kahden vuoden kehystulkinnat, sanoi Koskinen.
Hänen mukaansa Suomen luottoluokitus ei vaarannu eivätkä valtiolainojen korkomenot kasva tiukan määräaikaisten kriisiluontoisten menojen takia.
Koskinen totesi niin ikään, että ”kehysriihessä ja sitä ennen tehtiin lukuisia työllisyysastetta nostavia päätöksiä, joiden vaikutus on yli 70[nbsp]000 lisätyöllistä”.
– Valtiovarainministeriön laskelman mukaan näillä työllisyystoimilla on noin puolen miljardin julkista taloutta vahvistava vaikutus. Suurin työllisyysvaikutus tulee kuitenkin vahvistuvasta talouskasvusta.
Koskisen mukaan hallitus loi linjauksillaan hyvän pohjan vastuulliselle taloudenpidolle kasvun kautta.
– Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa vuosien 2022-25 julkisen talouden suunnitelmalle täyden tukensa, hän sanoi.