Demariedustajat pitävät hyvänä sitä, että oikeudesta esimerkiksi sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkanmaksuun tulee kirjaukset lakiin. Lakiesityksen nähdään kuitenkin jäävän merkittävästi vajaaksi kriittisimmissä kohdissa.
– Työnantajan oikeus tehdä nollasopimuksia kirjataan nyt lakiin, mikä vahvistaa näiden hyvin epätasapainoisten sopimusten asemaa, toteaa SDP:n kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.
– Valmistelussa on myös ilmeisesti ollut mukana aitoa pyrkimystä rajoittaa nollasopimusten väärinkäyttöä tilanteissa, joissa työn tarve ei tosiasiassa perustele nollasopimusten käyttöä. Valitettavasti lakiteksti on kuitenkin päädytty kirjoittamaan niin ympäripyöreästi, että työntekijän on tosiasiassa hyvin vaikea toteuttaa oikeuksiaan tällaisessa tilanteessa, Filatov jatkaa.
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen pitää hyvin valitettavana, ettei nollasopimuksilla työskenteleville edelleenkään tule suojaa sitä vastaan, että työnantaja mielivaltaisesti lakkaa tarjoamasta työtä.
– Näin nollasopimusta voidaan edelleenkin käyttää työsuhdeturvan kiertämiseen. Uusi laki jättää siis yhä epätasapainoon työnantajan oikeudet ja työtekijän velvollisuudet, hän sanoo.
Lakiesitykseen on kirjattu näkyviin joitain nykyisiä vallitsevia laintulkintoja, mutta myös joitain sisällöllisiä parannuksia lainsäädäntöön on tulossa, mistä valiokuntaryhmä antaa tunnustusta.
– Kuitenkin esimerkiksi nollatyösopimuksella tekevän oikeus lisätunteihin jää valitettavasti lakiesityksessä käsittelemättä, vaikka tämä on käytännössä ollut suuri ongelma nollatyösopimuksella työskentelevien kohdalla, muistuttaa kansanedustaja Ilmari Nurminen.
– Samoin auki jää oikeus esimerkiksi sairasajan palkkaan voimassa olevan työvuoroluettelon ylittävältä osalta.
SDP:n valiokuntaryhmän mielestä lakiin tarvittaisiin selkeämmät rajat ja suoja nollatuntisopimuksella työskenteleville. Edustajat katsovat, että vakiintunutta oikeuskäytäntöä edustava työajan vakiintumisen periaate olisi myös pitänyt kirjata lakiin.