Hallituksen oppisopimusta koskevan esityksen taustalla työsopimuslain, lain kunnallisesta viranhaltijasta ja valtion virkamieslain muuttamiseksi oli eduskunnan lausuma, joka oli hyväksytty ammatillisen koulutuksen uudistuslakien yhteydessä.
Lausumassa eduskunta edellytti, että hallitus tuo viipymättä esityksen, joka mahdollistaa oppisopimuksella työskentelyn tasavertaisesti kaikilla toimialoilla. Lausuma perustui työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan viime kesäkuussa antamaan lausuntoon sivistysvaliokunnalle.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan SDP:n kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen, Ilmari Nurminen, Tarja Filatov ja sekä vasemmistoliiton Anna Kontula ja vihreiden Heli Järvinen jättivät perjantaina lakiesitykseen yhteisen pykälävastalauseen.
– Hallitus käytti kovia keinoja ja meni vielä pidemmälle kuin lausuman perusteella olisi ollut tarvetta. Nämä keinot eivät olleet perusteltuja ja siksi esitimme saman tavoitteen saavuttamiseksi paremman vaihtoehdon. Mutta se ei kelvannut hallituspuolueiden edustajille, selvittää vastalauseen ensimmäinen allekirjoittaja Mäkisalo-Ropponen.
– Kyllä kaikki ovat tavoitteesta yksimielisiä – oppisopimusopiskelijoiden lisääminen on kannatettavaa. Jostain syystä hallitus halusi puuttua myös työntekijöiden työsuhdeturvaan – heikentää sen suojaa. Se erityisesti ihmetyttää, että koko esitystä ei ollut valmistelu työsuhdeturvaan liittyvänä lakiesityksenä, Mäkisalo-Ropponen sanoo.
Valiokunnan kannaksi äänestetty mietintö puuttuu myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen takaisinottovelvollisuuteen.
– Lakiesitys heikentää täysin perusteetta työnantajan velvollisuutta ottaa takaisin taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu työntekijä. Heikennys kohdistuu herkästi ikääntyneempään työvoimaan, jolla on muutoinkin vaikeuksia työllistyä, epäili valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.
– Hallitus on lyhentänyt jo aiemmin takaisinottovelvollisuuden yhdeksästä neljään kuukauteen. Heikennys mahdollisti, että ikääntynyt työntekijä on helppo vaihtaa ”nuorempaan ja halvempaan” oppisopimusopiskelua edistävän lain kylkiäisenä, sanoo Filatov.
– Olisimme halunneet, että lainsäädäntö olisi muutettu yt-lakeja hyväksi käyttäen, jolloin työpaikka tasolla varmistettaisiin, että oppisopimusta ei käytetä korvaavana työvoimana eikä työvoiman halpuuttamiskeinona, Filatov perusteli pykälävaihtoehtoa.
Eduskuntaan yhtä aikaa annetun hallituksen esityksen koskien vaihtelevaa työaikaa eli nollatuntisopimuksia kaivattiin vastalauseessa myös parannuksia.
– Oppisopimusten, osa-aikaisten ja nollatuntisopimuksilla työskentelevien osalta yhteensovittaminen on nyt tämän jälkeen entistä suurempi, sanoo Ilmari Nurminen.
LUE MYÖS: Oppisopimuksen tekeminen helpottuu