– Lainsäädännön arviointineuvoston perjantaina antamassa lausunnossa on esitetty perusteltuja ja vakavasti otettavia huolia valinnanvapauslainsäädäntöön liittyvistä ongelmakohdista. Monet asiantuntijat – viimeksi tammikuun alussa Talouspolitiikan arviointineuvosto – ovat päätyneet saman sisältöisiin arvioihin valinnanvapauslainsäädäntöön liittyen. Valtioneuvoston tulee nyt tehdä huolellisesti vaadittavat korjaukset lakiesitykseen, Krista Kiuru sanoo.
Hän toteaa arviointineuvoston kiinnittäneen huomiota siihen, että esityksen vaikutuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin pitää tarkentaa.
– Valtioneuvoston pitää pystyä paremmin perustelemaan, miten uudistuksen tavoitteet toteutuvat tosiasiallisesti. Valtioneuvoston jatkotyössä on huolehdittava, että hyödyt ja haitat käyvät esityksen perusteluista selkeästi ilmi, sanoo Kiuru.
-Tehtävää ei pidä jättää eduskunnalle, vaan hallituksen on tehtävä huolellisesti arviointineuvoston vaatimat muutokset valinnanvapauslainsäädäntöön ennen kuin esitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi, hän jatkaa.
Kansanedustaja Anneli Kiljusen (sd.) mukaan esitysluonnoksessa täytyy vielä esittää kokonaisarvio uudistuksen nettovaikutuksesta julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin.
– Hallituksen esittämä kolmen miljardin säästötavoite on yhä kirjattu lakiin, vaikka hallitus ei vieläkään esitä, miten suunniteltu uudistus sisällöltään voisi johtaa tällaisiin säästöihin.
Kiljusen mielestä hallituksen mallilla kustannukset uhkaavat nousta entisestään valinnanvapauslainsäädäntöön sisältyvien palveluiden tuottajille räätälöityjen taloudellisten kannusteiden myötä, Kiljunen toteaa ja jatkaa:
Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) muistuttaa, että koko sote-uudistuksen tavoite on saada nykyistä paremmin toimivat hoitoketjut ja kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja.
– Jos tämä valittu malli vastaisi selvästi näihin tavoitteisiin, ei niiden kirjaaminen hallituksen esitykseen pitäisi olla lainkaan vaikeaa, hän sanoo.
– Moni alan asiantuntija kuitenkin pelkää juuri tämän mallin murentavan sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota entisestään ja pirstaloivan palvelumme. Jos ei siis hallituksella ole varmuutta, että halutut tavoitteet saavutetaan, ei suomalaisten terveydellä kannata lähteä uhkapelaamaan, toteaa Salonen.