– Hallituksen budjettiesitys puolittaa alijäämän tästä vuodesta. 14 miljardista seitsemään miljardiin. Se on vieläkin liian suuri, mutta olemme oikealla tiellä. Velkaan ei pidä suhtautua välinpitämättömästi, totesi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolueensa ryhmäpuheenvuorossa vuoden 2022 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa.
Hänen mukaansa velkaa vastustetaan parhaiten sillä, että pääsemme koronakuopan yli.
– Kerralla ja kunnolla. Juuri tästä talouden kansainväliset huippuasiantuntijat ovat meitä muistuttaneet. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD varoitti euromaita elvytyksen liian aikaisesta äkkijarrutuksesta. Viime torstaina Euroopan keskuspankki väänsi finanssikriisin opetuksia oikein paksusta rautalangasta: ”Finanssipoliittisten tukitoimien ennenaikainen päättyminen voisi heikentää elpymistä ja pahentaa taloudelle aiheutuvaa pitkäaikaista vahinkoa.”
Lindtmanin mukaan tälle Suomessa on esitetty myös poikkeavia näkemyksiä. Erityisesti oppositio on peräänkuuluttanut menoleikkauksia.
– Ketä siis uskoa? OECD:tä ja Euroopan keskuspankkia? Vai Riikka Purraa ja Petteri Orpoa? Siinäpä valinta. Mutta ei ehkä sittenkään niin kovin vaikea.
Lindtmanin mukaan Sanna Marinin (sd.) hallitus tekee sopeutusta oikeudenmukaisella tavalla, tulojen ja menojen kautta.
– Jo aiemmin päätettyjen säästöjen lisäksi hallitus tasapainottaa taloutta tiivistämällä veropohjaa. Samalla vahvistetaan verovelvollisten välistä oikeudenmukaisuutta. Korkovähennysrajoitusta tiukennetaan, ulkomaisten kiinteistösijoitusrahastojen voittoja ryhdytään verottamaan ja arvonnousuverolla varmistetaan, että myyntivoitosta maksettava vero on yhdenvertainen jokaiselle suomalaiselle.
Lindtman totesi, että jos haluamme pitää huolta julkisen taloudesta, ei riitä, että huolehdimme vain valtionvelasta.
– Myös kertynyt hoiva- ja hyvinvointivelka on käännettävä laskuun, sillä tämä velkakirja erääntyy maksuun ensimmäisenä ja korko kasvaa vuosi vuodelta.
Lindtman katsoi myös, että ”hallitus on valtionvarainministeriön mukaan saavuttamassa kunnianhimoisen työllisyystavoitteensa”.
– Jo vuosikymmeniä olemme kadehtineet Ruotsin korkeaa työllisyysastetta. Tämän vaalikauden aikana Ruotsin etumatka on kutistunut lähes puoleen ja on nyt pienempi (2,2 %) kuin kertaakaan 2000-luvulla. Tällä tiellä pitää jatkaa. Erityisesti osaajapula vaatii ratkaisuja. Siksi panostamme koulutukseen ja työvoimapalveluihin, nostamme ulosoton suojaosaa ja opintotuen tulorajoja. Siksi lisäämme lähihoitajien koulutuspaikkoja ja kevennämme ikääntyneiden verotusta työtulovähennyksellä, Lindtman sanoi.
Hän totesi monen väittävän, että joudumme valitsemaan talouden kasvun ja ilmastonmuutoksen torjunnan väliltä.
– Jos suomalaisia maailmanluokan vientiyrityksiä kuuntelee, käy selväksi, että asia on juuri päinvastoin. Fossiilitalouteen takertuminen, arvoisat perussuomalaiset, olisi merkittävä riski kasvulle ja työllisyydelle. Suomen ei tätä riskiä pidä ottaa. Budjettiriihessä päätettiin toimista, joilla kunnianhimoinen tavoite hiilineutraalista Suomesta toteutetaan viimeistä vuonna 2035.
– Teollisuuden sähköistämisen tuki otetaan käyttöön, vetystrategiaa edistetään, kaukolämpöä tuottavien lämpöpumppujen, konesalien ja sähköpumppujen verotusta lasketaan, täyssähköautojen autovero poistetaan ja Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimiin osoitetaan 75 miljoonaa euroa, Lindtman listasi.
– Ilmastomuutoksen torjuntaa, kasvupanostuksia ja hoitovelkaa yhdistää ainakin yksi asia. Lykkääminen käy todella kalliiksi. Jos emme maksa hoitovelkaa nyt, niin onko se helpompaa, kun talouskasvu taittuu? Jos emme tee ilmastotoimia nyt, niin hinta kasvaa vuosi vuodelta. Jos lykkäämme kasvupanostuksia, lykkäämme samalla kasvua, Lindtman summasi.