Näin varmistettaisiin suomalaiselle saunomiselle kulttuuriperinnöllinen asema kansainvälisesti, kertoo Suomen Saunaseura.
Saunominen valittiin 2017 Museoviraston ylläpitämään Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 muun perinteen joukossa. Tästä luettelosta on mahdollista hakea edelleen Unescon kansainvälisiin luetteloihin.
Museovirasto on aineettomasta kulttuuriperinnöstä määräävän Unescon yleissopimuksen kansallinen toimeenpanija. Tänä keväänä kansallisella listalla olevien tahojen on mahdollisuus ilmoittaa kiinnostuksestaan Unesco-prosessiin.
Vastausten perusteella Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä tekevät opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksen kohteista, jotka noudattavat vahvimmin kansallisia painopisteitä. Lopullisen valinnan tekee ministeriö.
Saunaseuran mukaan suomalaisen saunayhteisön laajan yhteistyön tarkoitus on vahvistaa suomalaisen saunomisen asemaa aineettoman kulttuuriperinnön kohteena ja valmistautua Unesco-hakemuksen laatimiseen, mikäli saunominen valitaan jatkoon.
Maaliskuun alussa hankkeessa oli jo mukana lähes 30 saunaseuraa ja -yhdistystä.
– Sauna Unescoon -hankkeeseen liittyen järjestetään tulevan vuoden aikana monenlaisia saunatapahtumia eri puolilla Suomea. Hankkeessa mukana olevien saunatoimijoiden joukko on kattava, sillä mukana on saunaseuroja Sallasta Helsinkiin, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma sanoo.
Ensimmäiset suomalaiset saunat on rakennettu jo tuhansia vuosia sitten ja nykyisin Suomessa on varovasti arvioiden 3,2 miljoonaa saunaa. Saunominen on osa arkea ja juhlaa ja saunomisperinne siirtyy sukupolvelta toiselle juuri näissä saunahetkissä.
– Kyseessä on siis merkittävä ja kaikille tuttu suomalaisen aineettoman kulttuuriperinteen muoto, joka on säilynyt lähes muuttumattomana yhteiskunnallisten muutosten ja teknologisen kehityksen keskellä.