– Arktinen neuvosto on koko olemassaolonsa ajan ollut rakentavan vuoropuhelun foorumi. Sellainen ilmapiiri on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa, tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi puhuessaan arktisen foorumin pääistunnossa Pietarissa.
Presidentti Niinistön mukaan kansainvälisissä suhteissa eletään epävarmoja aikoja. Vastakkainasettelu ja kilpailu tuntuvat olevan nousussa.
– On siis merkittävä saavutus, että olemme onnistuneet ylläpitämään tätä rakentavaa ilmapiiriä Arktisessa neuvostossa viime vuosien ajan. Se on myös hyvä tavoite tulevaisuudessa. Arktisen alueen ulkopuolisten jännitteiden ei pidä päästä leviämään Arktiseen neuvostoon.
Presidentti Niinistö korostaa, että Arktinen alue ei toki itsekään ole jännitteille immuuni.
– Meille kaikille on selvää, että Arktikseen kohdistuu yhä enemmän strategista ja taloudellista mielenkiintoa. Kun sekä luonnollinen että poliittinen ilmasto muuttuvat, moni toimija näkee alueella uusia mahdollisuuksia. Eivätkä kaikki sellaiset toimijat suinkaan ole itse arktisia.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki uudet toimijat tulisivat arktiselle alueelle vain itsekkäin aikein.
– Mutta kun väkeä tulee lisää, myös vastakkainasettelun riski kasvaa. Ennen muuta tarkoitan tällä vastakkainasettelua arktisen ympäristön herkän tasapainon kanssa. Valitettavasti emme liioin voi sulkea pois voimapoliittisen vastakkainasettelun mahdollisuutta.
Niinistö korostaa, että kovaa turvallisuutta koskevat kysymykset on aina jätetty Arktisen neuvoston asialistan ulkopuolelle.
– Se on ollut tarkoituksellista, ja se on myös osa neuvoston menestyksen salaisuutta. Neuvoston mandaattia ei ole mitään syytä muuttaa.
Niinistön mukaan ongelmien pitäminen poissa neuvoston asialistalta ei kuitenkaan saa niitä katoamaan.
– Siksi arktisten valtioiden on yhdessä löydettävä muita keinoja myös näiden ongelmien vastuulliseen käsittelyyn. Siinäkin tärkeintä on vuoropuhelu. Jännitteiden lieventäminen, riskien hallinta, luottamuksen palauttaminen. Ne onnistuvat vain, jos puhumme toisillemme.
”Suorat seuraukset koko maailmalle”
Niinistön suurin huolenaihe arktisella alueella on ilmastonmuutos.
– Täällä pohjoisessa me ensinnäkin tunnemme muutoksen ensimmäisten joukossa. Arktis lämpenee kaksi kertaa niin nopeasti kuin muu maapallo keskimäärin. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viimesyksyinen raportti osoittaa, että Arktis on yksi planeettamme herkimmistä kokonaisuuksista.
Arktisen alueen kohtalolla on Niinistön mukaan toisaalta myös suorat seuraukset koko muulle maailmalle. Arktisen merijään sulaminen vauhdittaa ilmastonmuutosta globaalissa mittakaavassa.
– Meidän on päästävä pois tästä noidankehästä. Olemme jo viivytelleet liian kauan. Hyvä uutinen on, että ainakin tiedämme, mitä tehdä. Globaalin ratkaisun kaksi pääkohtaa ovat itse asiassa hyvin yksinkertaisia.
– Meidän on ensinnäkin vähennettävä nopeasti uusien hiilidioksidipäästöjen määrää ilmakehään. Pariisin ilmastosopimus antaa sille hyvän pohjan, mutta meidän on myös nostettava tavoitetasoamme. Viimeaikaiset viitteet siitä, että venäläiset isäntämme ovat aikeissa ratifioida Pariisin ilmastosopimuksen, ovat erittäin tervetulleita.
Toiseksi hiilidioksidipäästöjä on saatava pois ilmakehästä.
– Kestävällä metsänkäytöllä täällä pohjoisessa voi olla merkittävä rooli maailman hiilinielujen parantamisessa.
Suomi on viimeiset kaksi vuotta ollut Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa