Sauli Niinistö muistutti, että presidentti Martti Ahtisaari nosti esiin vuoden 1995 valtiopäivät avatessaan kolme tehtävää.
– Luotsata maamme ulos taloudellisesta lamasta, osallistua maamme etujen ajamiseen Euroopan unionissa sekä toimiin kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi ja uudistaa pohjoismaista hyvinvointimallia. Kuulostaa varsin tutulta tänäänkin. Toisaalta kuitenkin kaikki aina muuttuu, ja niin muuttuvat tämänkin hetken olosuhteet vaalikauden loppuun mentäessä, presidentti sanoi.
– Te, ja tuleva hallitus olette vaativan tehtävän edessä. Kenellekään tässä talossa ei ole epäselvää, missä tilanteessa Suomi on. Talous on taantunut, julkisen velan ja alijäämän mittarit ovat punaisella, valtion takaussitoumukset ovat huomattavat ja työttömyysvakuutusrahastollakin on suuri velanoton tarve. Ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden, josta ei selvitä ilman uutta otetta, muutosmyötärintaa, Sauli Niinistö sanoi.
Hän huomautti, että Suomi on yhä kilpailukykyinen, hyvä monella muullakin mittarilla.
– Nyt meidän täytyy nousta mittausten tasalle – se on meistä itsestämme kiinni. Tiedämme mitä pitää tehdä, sovitaan että se tehdään. Jos tässä tukimiestä tarvitaan, niin ottakaa tämä ilmoittautumisena, tai Antti Rokan sanoin: Täs siul on sellane!, presidentti totesi.
Hallitusohjelmaa voitava muuttaa
Sauli Niinistö puuttui myös hallitusohjelmaan ja siinä pysymiseen, vaikka maailma ympärillä muuttuu.
– Kun hallitusohjelman pysyvyys ja siitä kiinnipitäminen koettiin (aikaisemmin) tärkeäksi periaatteeksi niin hallitusohjelman muutos, tai peräti uuden ohjelman laatiminen, alkoi puolestaan näyttäytyä vaarallisena signaalina poliittisista vaikeuksista tai heikkoudesta. Kun tosielämä kulki muita kuin ohjelmassa oletettuja latuja, on sitten joko todettu, että ohjelmasta joltain osin joudutaan luopumaan, tai yksinkertaisesti vaan toimittu toisin, hän sanoi.
Presidentti totesi, että tiedämme nyt varmasti vain sen, että vaalikauden aikana tapahtuu olosuhteiden muutoksia, joista emme nyt tiedä.
– Tästä seuraa kysymys: eikö ole syytä pitää ihan luonnollisena sitä, että hallitus tuo uuden ohjelman eduskuntaan, jos edellisen ohjelman keskeiset taustaolettamat ovat muuttuneet ja vaativat uusia toimia? Joten siis, luovuttaisiin koskemattomana pidettävän hallitusohjelman tabusta. Tosiasioitten tunnustaminen ei ole heikkoutta, vaan vahvuutta, Sauli Niinistö korosti.
Asetelma Euroopassa on taas jännittynyt
Sauli Niinistö totesi, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on viime vuosikymmenien kuluessa nähnyt lukuisia erilaisia vaiheita.
– Helpompia jaksoja on seurannut epävakauden ja huolen kausia. Niistäkin on selvitty ja muutokset hallittu. Tämä on syytä muistaa erityisesti nyt, kun turvallisuuspoliittinen asetelma Euroopassa on taas jännittynyt, hän sanoi.
Presidentin mukaan kansainvälinen jännitteisyys tulee osaltaan leimaamaan myös työnsä nyt aloittavan eduskunnan edessä olevaa kautta. Haasteita on nyt samanaikaisesti monella suunnalla.
– Kansainvälistä asemaamme on mielekästä jatkossakin rakentaa kokonaisuutena, joka ei seiso vain yhden tai kahdenkaan pilarin varassa. Kansallisesta puolustuksesta ja turvallisuudesta on pidettävä tarkoin huoli. Tiivis kansainvälinen yhteistyö on niin ikään välttämätöntä. Sitä on myös suhteiden hoitaminen Venäjään, Sauli Niinistö sanoi.
Tasavallan presidentin mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on syytä käydä avointa ja moniarvoista keskustelua.
– Tätä aion osaltani edesauttaa järjestämällä kesäkuussa Kultaranta-keskustelut. Mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamiseen ja hoitamiseen sisältyy aina suuri vastuu. Valtiojohdon toimissa keskeisellä sijalla on omista tavoitteista ja tilannekuvasta lähtevä tarkoituksenmukaisuus, ei emootio tai hetkittäinen näkymä, hän sanoi.
Lue myös: Juha Sipilä: Suomi on osa länttä