Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö puhui perjantaina vaalikiertueensa etapilla Loimaalla. Niinistöltä kysyttiin torin täyteen väkeä vetäneessä tilaisuudessa muun muassa talousasioista.
– Kotoisista asioista huolettaa, että me edelleen osaisimme ymmärtää toinen toisiamme. Vaikka kuinka olisimme eri mieltä toistemme kanssa, niin kunnioitetaan kuitenkin sen toisenkin mielipidettä. Kinataan, mutta kunnioitetaan, Sauli Niinistö pyysi.
Hän kertoi nuorten syrjäytymistä ehkäisevästä vapaaehtoistyöstä, jossa on ollut presidenttiaikanaankin.
– Sieltä kuuluu aika hälyttävää viestiä. On perheitä, joissa nuoria on vaikea saada pysymään mukana. Ei ole riittävästi varoja siinä että heillä olisi harrastustoimintaa tai mahdollisuutta osallistua niin kuin muut, ja sellainen on jo eräs syrjäytymisvaaran merkki.
Niinistöltä kysyttiin, miten Suomi saa maksettua valtionvelkansa. Hän vastasi talouden menevän nyt hyvässä hapessa eteenpäin ja otettava lisävelka pienenee.
– Toivottavasti siitä päästään kokonaan eroon. Toivottavasti ymmärretään, että on sen (velanoton) loputtava, silloin kun on hyvät ajat.
– Olin vähän kauhuissani eilen, kun satuin kuulemaan erään nuoren päätoimittajan kommentteja televisiossa, jossa hän sanoi että nyt kun on rahaa niin sitä pitää ruveta levittämään. Ei meillä vieläkään ole muuta kuin velkarahaa, Niinistö torjui.
Presidenttiehdokkaan mukaan ”kaikkein helpoin tie on se, että ilmoittaa, että nyt äkkiä lisää rahaa tähän ja tähän”.
– Kun presidentillä ei ole sitä valtuutta, kerätäkään rahaa saati jakaa sitä, niin en ole niin helppoa tietä valinnut. Se olisi ollut se helppo tie, vaatia vaan lisää rahaa. Mutta siinä ei itse tee vielä yhtään mitään muuta kuin avaa kerran suunsa.
Sauli Niinistö viittasi jo aiemmin torikysymyksessä esille tulleeseen vapaaehtoistyöhön, jota on ollut tekemässä Tukikummit-säätiössä.
– Olemme kyenneet 5000 perheelle antamaan tukea kirkon diakoniatyön kautta siihen, että lapset saavat harrastaa tai pääsevät samalle luokkaretkelle kuin luokkakaveritkin, tai kuten nyt on nähty, että on yhä enemmän anomuksia siitä ettei ole varaa koulukirjoihin. Se on huono juttu.
– Olemme aina tottuneet sanomaan Suomessa, että kaikilla on mahdollisuus. Nyt jos alkaa käydä niin ettei kaikilla olekaan sitä mahdollisuutta, niin se on huono asia ja se pitää kyllä korjata.