Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo Dagens Nyheterin haastattelussa olevansa erittäin huolissaan sodan uhasta Ukrainassa. Konfliktin jatkolle hän näkee kaksi mahdollisuutta.
– Näen kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on se, että Ukrainaan syttyy sota, vaikka siellä tapahtuukin jo eri mittakaavaisia sotatoimia. Toinen vaihtoehto on se, että asiat jatkuvat entisellään, mikä lisää jännitteitä alueella.
Niinistö toteaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan johtaisi väistämättä laajamittaisiin, koviin pakotteisiin, joihin Venäjä vastaisi omilla vastapakotteillaan.
– Kyllä, silloin määräämme pakotteita. Ja ne ovat kovia, se on aivan selvää. Mutta ne koskevat myös meitä itseämme ja Venäjä todennäköisesti asettaa omia vastapakotteitaan, Niinistö kertoo. Parhaana keinona sodan välttämiseen hän mainitsee aktiivisen vuoropuhelun.
Haastattelussa Niinistö myös korostaa viime aikoina pinnalla ollutta itsenäisten valtioiden oikeutta päättää itse, hakevatko ne jäsenyyttä jostakin instituutiosta vai eivät. Nato-jäsenyyden hakemista nykyisessäkään tilanteessa hän ei pidä vaarallisena.
– On aivan selvää, että jännitteet kasvavat. En kuitenkaan pelkää, että se olisi vaarallista ja että venäläiset tulisivat panssarivaunuilla. En usko sotilaalliseen uhkaan, Niinistö sanoo.
Potentiaalisia hybridiuhkia hän kuitenkin pitää lähestulkoon vaarallisempina, kuin perinteistä sodankäyntiä.
– Ne ovat melkein vaarallisempia kuin perinteiset aseet, koska on erittäin vaikea seurata, kuka niitä käyttää. On vaikea puolustaa itseään sellaista vastaan, jota et tiedä selvästi.