Niinistö pohdiskeli ja kuvaili Suomen Nato-linjaa tiistaina ulkoministeriön vuosittaisessa suurlähettiläskokouksessa. Hänen mukaansa Nato-linjaamme – tiivis Nato-yhteistyö ja myös mahdollisuus hakea jäsenyyttä – kohtaan tunnetaan usein kahtalaista tyytymättömyyttä. Se nähdään aidalla istumisena. Toisten mielestä aidan yli pitäisi jo nopeasti siirtyä. Toisten mielestä sille ei olisi pitänyt edes nousta – tai ainakin se oli turhaa.
– Minusta taas aidan päällä on aika hyvä olla. Nykyinen asemamme palvelee etujamme tässä ajassa hyvin, kun niitä kokonaisvaltaisesti punnitsee. Meillä on toimintavapautta, valinnanmahdollisuuksia sekä tilaa nähdä ja toimia eri suuntiin. Ei ole automatiikkaa mihinkään suuntaan.
– Ja kuten eräs arvoisista edeltäjistäni varoitti, mitään ei pidä tehdä ajattomalla ajalla – abstraktiona, ilman tilanteen ja ajankohdan tajua. Suomi päättää paikkansa ja suuntansa, niin kuin sille hyväksi on, siinä asetelmassa, jonka historia kulloinkin ympärillemme asettaa.
Niinistön mukaan linjamme ei kuitenkaan ole mitään ”istuskelua”.
– Nato-yhteistyömme on monipuolista ja palvelee suoraan myös oman puolustuskykymme kehittämistä. Ensi vuonna käynnistyvä Naton hoitamaan Islannin ilmavalvontaan osallistuminen on esimerkki tästä.
Presidentin mielestä kysymys ei myöskään ole vain Natosta. EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja pohjoismainen puolustusyhteistyö, jonka puheenjohtaja Suomi tänä vuonna on, ovat osa yhteistyövaraisen turvallisuutemme pakettia.
– Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on lisäksi tänä vuonna ottamassa toivoakseni uusia askeleita. Meillä ei ole mitään syytä tätä prosessia väheksyä, vaan tukea kehitystä ja ottaa siihen kaikin mahdollisin tavoin osaa. Myös tiiviimpi Weimar-yhteistyö olisi kannaltamme mielenkiintoinen mahdollisuus.