Kiinan kolmastoista viisivuotissuunnitelma määrittää yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuudenstrategioistaan talouden monimuotoisuuden lisäämisen. Tämän maa aikoo tehdä siirtämällä talouden painopistettä pois massatuotannosta edistämällä innovaatioita ja luovien alojen syntymistä.
Moni kansainvälinen asiantuntija on kuitenkin todennut löysän rahan kaatamisen markkinoille olevan resepti katastrofiin.
– Markkina on ihan ylikuumentunut. Kun Kiinassa keskushallinto päättää, että nyt tapahtuu tämä yrittäjyys, niin jokainen kynnelle kykenevä lähtee liikkeelle, kasvuyritystapahtuma Slush Kiinan operaatioista vastaava Piia Kuosmanen kertoo.
Vaikka Yhdysvaltoja pidetään kasvuyritysten kehtona, on katse monella viime vuosina kääntynyt juuri Kiinaan. Juotavaa ruokaa valmistavan Ambroniten tuotetta myydään Kiina mukaan lukien yli neljäänkymmeneen maahan.
– Meille on ollut tärkeää lähteä alusta asti kuluttajatuotteella kansainvälisille markkinoille, kertoo Simo Suoheimo, yksi Ambroniten perustajista.
Kiinassa tällä hetkellä kasvavaa rahamäärää ja innostusta – alan termein ”pöhinää” – ovat suomalaiset kasvuyrityksetkin paikalla hyödyntämässä. Slushilla ei esimerkiksi ole vastaavan kokoluokan satelliittitapahtumaa Yhdysvalloissa ja Kiinan tapahtuma järjestetään pääasiallisesti paikallisilla resursseilla. Toisaalta, monet Slushin suorista kilpailijoista eli megaluokan kasvuyrittäjyystapahtumista järjestetään Yhdysvalloissa.
Slushin järjestäjien mukaan syynä Kiinan operaatioihin on se, että Piilaakson yrittäjyysyhteisö on jo vahva ja tapahtuma haluaa olla paikalla siellä, missä muutosta voi saada aikaan.
Esimerkiksi kasvuyrityksen luominen Kiinassa käyttää nurinkurista logiikkaa. Siinä missä muualla maailmassa on luotava kilpailukykyinen tuote saadakseen rahoitusta, on Kiinassa niin paljon jo rahoitusta saaneita projekteja, että niiden keskeltä on vaikea löytää seuraavaa supermenestyjää.
Voiko hallitus siis omalla mahtikäskyllään polkaista väkisin käyntiin kasvuyrittäjyyttä tai innovaatiokulttuuria?
– Viranomaisten toimet voivat edesauttaa kasvuyrittäjyyttä ainakin epäsuorasti varmistaen, että kasvuyrittäjyyden mahdolliset lainsäädännön esteet voidaan poistaa tai muuttaa, kertoo Finpron Aasian päällikkö Jaani Heinonen.
Suoheimo on samaa mieltä.
– Olemme saaneet paljon apua Suomesta. Varsinkin yrityksen ponnistusvaiheessa innovaatiopolitiikalla on ehdottomasti positiivinen vaikutus, mutta se voi myös passivoida. Tärkeintä on silti lähteä itse ulkomaille oman tuotteen kanssa, sillä Suomen markkina on pieni.
Jalansijan saaminen vaikeaa
Kiinalaiset yritykset taas kamppailevat toisenlaisten ongelmien kanssa. Kotimarkkinan koko on niin valtava, ettei yritysten edes välttämättä tarvitse katsoa ulkomaille. Yhtenäistä kirjoitusmerkistöä käyttää yli miljardi ihmistä, joten esimerkiksi mobiiliapplikaatioita ei tarvitse kääntää eri kielille.
Toisaalta jalansijan saaminen startup-innostuksen valtaamassa maassa on todella vaikeaa – myös suomalaisille. Slush Kiina houkutteli viime vuonna vähän yli tuhat osallistujaa ja viime kuussa Pekingissä järjestetty Moi Helsinki -tapahtuma jäi kävijätavoitteestaan.
Uskosta ilmiötä ja Kiinan hallinnon toimintaa kohtaan kertoo jotain kuitenkin se, että kotimaista pöhinää riittää maassa jatkossakin. Finpro ja FinChi-innovaatiokeskus tekevät yhteistyötä Slushin kanssa järjestäen muun muassa Slush Kiinan myös tänä syksynä 31. lokakuuta.
– Tavoitelukuja ei vielä ole, mutta roudataan Kiinaan iso kasa eurooppalaisia ja muitakin kansainvälisiä sijoittajia, yrittäjiä, ja muita relevantteja tahoja, Kuosmanen kertoo.
Yksi asia on silti varma. Tapahtuman paikka vaihtuu hallintokaupunki Pekingistä Kiinan innovaatioiden ja kaupan keskukseen Shanghaihin.
Juttua varten on haastateltu myös Slushin toimitusjohtajaa Marianne Vikkulaa.
Toimittaja HANNAMIINA TANNINEN, Hongkong