– Tällä järjestelyllä voisi olla mahdollista turvata resurssit nykyistä paremmin sekä valtuutettujen riippumaton asema. Lapsiasiainvaltuutetun useimmat keskeiset valtionhallinnon ja esimerkiksi järjestöjen yhteistyökumppanit ovat pääkaupunkiseudulla, joten siirto olisi myös mahdollisuus lisätä lapsiasiainvaltuutetun toimiston työn kustannustehokkuutta, Sarkomaa perustelee.
Lapsiasiavaltuutetun tehtävää vuodesta 2005 hoitanut Maria Kaisa Aula ilmoitti torstaina sanoutuvansa irti virastaan. Syyksi hän sanoi, sen, että henkilöstömäärä on kansalliseen viranomaistehtävään sekä kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden kysyntään nähden alimitoitettu. Suomen lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee valtuutetun lisäksi neljä henkilöä.
Sarkomaan mielestä nykyisessä taloustilanteessa on haastavaa lisätä voimavaroja valtionhallintoon.
– Eroavan Aulan hätähuutoa voimavaroista ei voi jättää huomioimatta, Sarkomaa sanoo ja kannustaa koko hallitusta etsimään luovia tapoja uudistaa valtionhallintoa.
Sarkomaa muistuttaa myös 90-luvun laman toimien vaikutuksista lasten ja perheiden tilanteeseen. Sen perusteella on hänen mukaansa viisasta huolehtia lapsiasiainvaltuutetun työn saumattomasta jatkumisesta ja riittävistä voimavaroista.
– Edessä on esimerkiksi mittavan suuria rakenteellisia uudistuksia ja talouden sopeuttamistoimia. Lapsiasiainvaltuutettua tarvitaan, Sarkomaa painottaa ja muistuttaa, että lapsiasiainvaltuutetun tehtävä perustuu YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen.
Sarkomaa toivoo, että peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) ottaisi ehdotuksen lapsiasianvaltuutetun toimiston siirrosta harkintaansa ja että tämän lisäksi valtionviranomaistoiminnoissa tehtäisiin arvio, miten voimavaroja on kohdennettu lasten asioiden käsittelyyn. Aulaa Sarkomaa kiittää ansiokkaasta työstä lasten puolesta.