Keskustan kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula kehui THL:n terveysmallia yhdeksi konkreettisimmaksi esitykseksi, mitä Suomessa on nähty, ja katsoi, että hiomalla siitä tulee vieläkin parempi.
Kokoomuksen kansanedustajan, valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja terveysjaoston puheenjohtajan Sari Sarkomaan mielestä Rehula on ”aikalailla samoilla linjoilla” kuin hän itse ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lenita Toivakka.
– Eli hyvä työversio, mutta vaatii muokkaamista, Sarkomaa kirjoittaa Verkkouutisille.
Rehulan mielestä THL:n mallin puute on, että se keskittyy terveyspalveluihin eikä ota mukaan sosiaalipalveluita.
– Hyvä muistaa, että hallitus on jo päättänyt selvittää koko sote-rahoituksen rakennepäätöksen yhteydessä. Kun olen ehdottanut raha seuraa potilasta -mallin kirjaamista työryhmän agendalle, niin totta kai siellä katsotaan sekä terveydenhuollon että sosiaalipuolen rahoitus. Näin ollen Rehulan huoleen on rakennepaketissa vastattu, Sarkomaa katsoo.
Sarkomaa painottaa, että tärkeintä on, että sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta selvittävän työryhmän toimeksiantoon kirjataan raha seuraa potilasta -mallin soveltaminen Suomeen.
– Voi sanoa, että sote-asiassa ollaan ottamassa hyviä askelia yhteisymmärrykseen. Ilman rahoituselementtiä uudistus ei ole kokonainen. Myös monet muut tahot ovat antaneet mallille tukensa, kuten Lääkäriliitto ja Akava.
Työterveys ja sv-korvaukset
Sarkomaa on ilahtunut siitä, että keskustan kannat työterveyshuollosta ovat lähellä sitä, mitä kokoomuksenkin piiristä on esitetty. Sarkomaa ja Toivakka jättäisivät työterveyshuollon raha seuraa asiakasta -mallin ulkopuolelle.
– Työterveyshuollon laatua on kehitettävä ja painopistettä siirrettävä ennaltaehkäisevään sekä työkykyä edistävään suuntaan, Sarkomaa linjaa.
Sarkomaa ja Toivakka kertoivat pari viikkoa sitten, miten he kehittäisivät THL:n terveysmallia.
– On hyvä huomata, että ei THL-malli, mutta ei myöskään Ruotsin malli, ole sellaisenaan siirrettävissä Suomen käytäntöön. Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista työterveyshuoltoa, eikä sairausvakuutuskorvausjärjestelmää yksityisestä hoidosta, mitkä ovat hyvin toimivia osia terveydenhuollossamme. Sairausvakuutuskorvausjärjestelmä yksityisestä hoidosta on tuonut terveydenhuoltoomme kustannustehokkuutta ja valinnanvapautta.
Sarkomaan mielestä kokonaisuutta arvioitaessa on mietittävä, mitä sairausvakuutuskorvauksen piirissä jatkossa olisi.
– Sairausvakuutuskorvauksen kehittäminen on tärkeää myös siksi, sillä sitä maksetaan muistakin kuin perusterveydenhuollon palveluista. Esimerkiksi eniten korvauksia maksetaan gynekologi- ja silmälääkärikäynneistä.