Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan Itämeren nykyiset suojelutoimet eivät ole riittäviä. Sarkomaa antaa blogissaan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) ”laiskanläksyjä”.
– On täysin selvää, ettemme tällä menolla saavuta tavoitetta Itämeren ekologisesti hyvästä tilasta vuonna 2021. Tämä tietää kaikille Itämeren maille, Suomelle ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle laiskanläksyjä, Sarkomaa kirjoittaa.
Kokoomusedustaja on huolissaan Itämeri-tutkimuksen epävakaasta tilasta. Sarkomaan mukaan kattava tutkimus on kaiken suojelutoiminnan perusta.
– Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla. Esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa, kansanedustaja toteaa huolestuneena.
Sarkomaan blogikirjoitus toimii pohjustuksena Suomen heinäkuussa alkavalle puheenjohtajakaudelle Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissiossa (HELCOM).
Sari Sarkomaan mukaan Suomen täytyy puheenjohtajakautenaan saada peltojen kipsikäsittely lisättyä Helcomin suosituslistoille. Kipsikäsittelyllä maatalouden fosforivalumaa Itämereen saataisi tutkimuksen mukaan vähennettyä lähes Helcomin Suomelle asettamien tavoitteiden verran.
Sarkomaa toivoo, että Suomessakin keskityttäisi roskaantumisen ja erityisesti muovin ja mikromuovin tuomiin ongelmiin.
– Esimerkiksi ravintoketjun kautta ihmisen elimistöön kulkeutuvat mikromuovin mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisää tutkimusta tarvitaan kipeästi, kansanedustaja kirjoittaa.
Kokoomusedustajan mukaan roskaantumista voitaisi ehkäistä kiertotaloudella.
– Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa, jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki toimia, joita on kirittävä, Sarkomaa linjaa.