Hallituksen budjettiriihessä on syytä vielä katsoa leikkauksen kokonaisvaikutukset ja arvioida, halutaanko ”lapsi heittää pesuveden mukana”, ehdottaa Sari Sarkomaa.
– Näin suurta terveyspoliittista muutosta ei voi perustella vain säästötoimena. Viisaampaa olisi pidättäytyä mittavista Kela-korvauksen leikkauksista ja osana sote-rahoitusuudistusta tehdä päätökset järjestelmän tulevaisuudesta, hän sanoo.
Sarkomaa muistuttaa, että leikkausesitys on kaksinkertainen verrattuna siihen, mitä hallitusohjelmassa sovittiin ja lähes musertaa koko korvausjärjestelmän. Leikkausten jälkeen korvausprosentti olisi hammaslääkäripalveluista 15 ja lääkäripalveluista enää kymmenen prosenttia.
Sarkomaan mukaan julkisen sairausvakuutuksen osan alasajo ilman tilalle luotavaa korvaavaa järjestelmää kasvattaa riskiä siihen, että yksityiset terveydenhoitovakuutukset valtaavat markkinoita.
– Talouden tasapainottaminen on täysin välttämätöntä, mutta ei helppoa. Kun jo valmiiksi pieni korvaus kutistuu entisestään, kasvaa myös riski, että yhä useampi siirtyy terveyskeskusten jonojen jatkeeksi. Näin julkiset menot ja terveyshaitat kasvavat, hän sanoo.
Sarkomaa huomauttaa, että kyse ei ole ylellisyyskorvauksesta, kuten joskus luullaan.
– Esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluja ei ole juuri saatavilla kuin itse ostamalla yksityissektorilta. Ei ole terveyspoliittisessa perusteltua, että nämä palvelut eivät olisi kohtuudella kaikkien saatuvilla. Kela- korvausta maksetaan tavallisille suomalaisille ja myös pienituloisille. Esimerkiksi perushammashoidon palveluja yksityisellä sektorilla käyttävistä noin puoli miljoonaa kansalaista kuuluu kolmeen alimpaan tuloviidennekseen.