Kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) mukaan diabeteksen hoitoa on parannettava Suomessa.
– Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve vahvistaa ennaltaehkäisyä, peruspalveluja sekä etenkin kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja sanoo tiedotteessaan.
Sarkomaa pitää hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Diabeteksen hoidossa tarvitaankin hänen mukaansa ”jättiloikka eteenpäin” niin, että uusin teknologia saadaan yhdenvertaisesti tukemaan hyvää hoitoa ja hoitotasapainoa.
– On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen, Sarkomaa sanoo.
– Oikeusasiamieskin on kantelun johdosta asiaan hiljattain kiinnittänyt vakavaa huomiota.
Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on Sarkomaan mukaan saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon.
– Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä.
Diabeteksen hoidon puutteet tulevat Sarkomaan mukaan kalliiksi taloudellisesti ja inhimillisesti. Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille.
– Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen.
Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
– Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi, Sarkomaa sanoo.
– Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. On täysin välttämätöntä, että jokaisella suomalaisella on yhdenvertainen pääsy oikea-aikaisesti perusterveydenhuoltoon.
Tämän takia kokoomus on Sarkomaan mukaan esittänyt palveluiden saatavuuden parantamista hoitotakuun määräaikoja tiukentamalla ja palvelusetelilainsäädäntöä uudistamalla.