Ympäristöministeriö antoi keskiviikkona asuin-, majoitus- ja työtiloja koskevan asetuksen. Yksi keskeisimmistä muutoksista koskee opiskelija-asuntojen minimikokoa.
Aiemman sääntelyn mukaisesti asuinhuoneiston huoneistoalan on oltava jatkossakin vähintään 20 neliömetriä, mutta opiskelija-asunnoissa minimiksi hyväksytään 16 neliömetriä. Ehtona kuitenkin on, että rakennuksessa on riittävästi yhteisessä käytössä olevaa tilaa. Muutos tulee voimaan ensi vuoden alussa.
– Nykyisin virallisia opiskelija-asuntoja riittää vain noin kolmasosalle kaikista opiskelijoista. Rakentamisen normit ja sääntely ovat sopineet todella huonosti yhteen opiskelijoiden tarpeiden ja vaatimusten kanssa. Tämän muutoksen myötä opiskelija-asuntojen tuottajille annetaan enemmän vapauksia toteuttaa asuntoja opiskelijoiden lähtökohdista, Sari Multala iloitsee.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän keväällä julkaisemassa asuntopoliittisessa raportissa esitetään, että nykyisestä 20 neliön asuntojen minimikokomääräyksestä luovutaan. Näin markkinoita avattaisiin esimerkiksi moderneille moduulikotiratkaisuille asunnottomuuden ja opiskelija-asuntopulan helpottamiseksi.
Multalan mukaan on hyvä, että keinotekoista rajoitetta kevennetään opiskelijoiden osalta. Silti hän ei näe syytä rajoittaa norminpurkua vain opiskelijoihin.
Esimerkiksi Vantaan Martinlaaksoon on juuri valmistunut poikkeusluvalla Saton pilottikohde, jonka asunnot ovat neljä metriä korkeita 15,5 neliön yksiöitä.
– Talossa on panostettu erityisesti yhteisöllisyyteen ja yhteisiin tiloihin. Vuokrahinnat ovat merkittävästi alle alueen yksiöiden hintatason. Asukkaista suurin osa on tavallisia työssäkäyviä, jotka arvostavat asunnon koon sijaan enemmän sijaintia ja edullisuutta. Minusta ei ole meidän poliitikkojen tai virkamiesten tehtävä määritellä ihmisten asumistarpeita, vaan meidän on annettava tilaa toteuttaa erilaisia asumisratkaisuja, Multala sanoo.