Sanomalehtien toiminta yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjänä on suomalaisten mielestä entistäkin tärkeämpää, ilmenee IRO Researchin syyskuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.
Suomalaisista 82 prosenttia pitää sanomalehtien toimintaa merkityksellisenä yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistämisessä. Tulos on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kasvu oli erityisen suurta 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä (+ 12 prosenttiyksikköä) ja miehissä (+ 8 prosenttiyksikköä).
Samassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemystä siitä, kuinka merkityksellistä sanomalehtien toiminta on paikallisesti. Suomalaisista 85 prosenttia pitää sanomalehtien toimintaa merkityksellisenä paikallisten asioiden edistäjänä. Luku on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Kasvu oli suurinta 18–34-vuotiaiden keskuudessa (+ 8 prosenttiyksikköä).
Itselleen merkitykselliseksi sanomalehtien sisällön koki neljä viidestä suomalaisesta (78 prosenttia). Sanomalehtien merkitys itselle on kasvanut edellisvuodesta kuusi prosenttiyksikköä.
– Elämme monien yhteiskunnallisten muutosten aikaa ja tällaisessa tilanteessa korostuu sekä luotettavan tiedon että erilaisten näkemysten esille tuomisen tarve, jotka molemmat ovat sanomalehtien vahvuuksia, toteaa Sanomalehtien Liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessaan.
– Tuloksissa erityisen hienoa on, että sanomalehtien merkityksen kasvu on voimakkainta aikuisväestön nuoremmassa päässä ja että yhä useampi pitää sanomalehtiä erittäin merkityksellisinä.
Sanomalehtien merkitystä suomalaisille tutkittiin osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimus toteutettiin Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta 5.–14.9.2016 internetissä IRO Researchin valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa.
Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000 ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä asuinpaikan mukaan vastaamaan suomalaista 18 vuotta täyttänyttä väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä.