– Suomen arvokkaimmat suot on tärkeä saada suojelun piiriin, mutta keinoista on ollut ristiriitaisia näkemyksiä, kuten keskiviikkona järjestetty Suopäivä osoitti. Pyrin rakentamaan kompromissin, jossa kuuluu eri osapuolten ääni ja joka lisää luonnonsuojeluohjelman valmistelun avoimuutta, Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Ympäristöministeri laajentaa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti soidensuojelun täydennysohjelman valmistelua ottamalla mukaan myös vapaaehtoisia suojelukeinoja. Maanomistajien kuuleminen käynnistyy ennakkokyselyllä.
– Soidensuojelu etenee välittömästi siten, että aloitamme neuvottelut arvokkaiden valtion suomaiden siirrosta suojelutarkoituksiin. Lisäksi pyrimme neuvottelemaan paljon maata omistavien yritysten, kuten metsäyhtiöiden, kanssa arvokkaiden suoalueiden saamiseksi suojelun piiriin. Puustoisten soiden suojelua tehostetaan lisäksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n kautta. ELY-keskukset saavat tästä ohjeet, Grahn-Laasonen kertoo.
Soidensuojelun täydennysohjelmaa valmisteleva työryhmä saa tehtäväksi selvittää loppuun luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävät suot. Lisäksi sen toimeksiantoa laajennetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kattamaan myös vapaaehtoisuuteen perustuvien suojelukeinojen vaihtoehtoiset mallit.
Työryhmän toimikautta jatketaan ensi vuoden syyskuun loppuun saakka.
Ministerin mukaan maanomistajien kuuleminen alkaa kyselyllä suojeluhalukkuudesta ja ohjelman toteuttamisen keinoista.
– Tämän palautteen perusteella voidaan harkita vaihtoehtoja, joiden mukaan esimerkiksi luontoarvoiltaan kaikkein arvokkaimmat, useiden omistajien suot suojellaan lakisääteisellä ohjelmalla ja lisäksi rinnalle tulee kokonaan vapaaehtoinen kokonaisuus. Tällainen kompromissi nousi esiin useissa ehdotuksissa, joita saimme keskiviikkona järjestetyssä Suopäivässä ja sen jälkeen, Grahn-Laasonen kertoo.
Hänen mielestään on tärkeää, että myös tulevat hallitukset sitoutuvat soidensuojeluohjelman eteenpäin viemiseen.
– Olen tämän suhteen luottavainen, sillä olen keskustellut kaikkien eduskuntaryhmien kanssa soidensuojelun toteuttamisesta ja soidensuojelun tarve tunnustetaan eduskunnassa laajasti. Keskusteluissa ryhmien kanssa vapaaehtoisuuden periaate tuli vahvasti esille, joten uskon, että kompromissimallilla voimme luoda hyvän perustan vuosia kestävän suojeluohjelman hyväksyttävyydelle, Grahn-Laasonen sanoo.
MTK: Kompromissiehdotus on kannatettava
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n mielestä Grahn-Laasosen kompromissiehdotus lisää maanomistajien kannalta tärkeää vapaaehtoisuutta soidensuojeluohjelman jatkototeutukseen ja monipuolistaa suojelun keinovalikoimaa.
– Ministeri on koonnut hyvän toimenpidekokonaisuuden vaikean asian eteenpäinviemiseksi, sanoo MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.
Sahin toteaa, että vapaaehtoisuus on ehdotuksessa huomioitu ja on erittäin tärkeää, että soidensuojeluohjelmassa päästään eteenpäin. Ministerin ehdotus monipuolistaa suojelun keinovalikoimaa.
– Tällä saadaan aikaan hyviä tuloksia, hän uskoo.
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä on hyvä, että valtion ja metsäyhtiöiden maiden suojelu voidaan aloittaa heti.
– On hyvä, että ympäristöministeri teki viimein ratkaisunsa. Odotamme tämän mukaisesti suojelupäätöksen tekemistä jo tällä hallituskaudella valtion ja yhtiöiden maista, SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo.
Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman (METSO) tehostaminen täsmämarkkinoinnilla on liiton mielestä myönteistä, mutta ELY-keskukset tarvitsevat työn toteuttamiseen lisää henkilöresursseja ja rahoitusta.
Sulkavan mielestä yksityisomistuksessa olevien luonnoltaan arvokkaiden soiden suojelupäätökset ovat kuitenkin vaarassa siirtyä hamaan tulevaisuuteen.
Soita on suojeltu Suomessa noin 13 prosenttia koko maan suoalasta painottuen Pohjois-Suomeen. Etelä-Suomessa soidensuojelutilanne on selvästi heikompi. Tällä hallituskaudella soita on suojeltu yhteensä vajaa 7 000 hehtaaria METSO-ohjelman, vanhojen suojeluohjelmien ja kaavatoteutuksen kautta.