Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puolustaa koulutukseen tehtäviä säästöjä. Hänen mukaansa hallitus joutuu ylipäänsä säästämään siksi, että Suomen talous ei kasva.
– Se ei kasva, koska ei ole tehty riittävän kunnianhimoisia uudistuksia, koska velkaannumme, syömme lapsiltamme. Meillä on velvollisuus tehdä uudistuksia samalla kun laitamme talouden tasapainoon.
Hallitus aikoo leikata ensi vuonna koulutuksesta 258 miljoonaa euroa.
– Onko tehtäväni helppo? Ei ole, Grahn-Laasonen totesi keskiviikkona eduskunnan budjettikeskustelussa.
Ministeri muistuttaa, että monet nykyiset oppositiopuolueet leikkasivat viime vaalikaudella koulutuksesta, vaikka nyt arvostelevat vastaavia heikennyksiä. Hänen mukaansa nykyhallitus eroaa edellisestä siinä, että se tavoittelee myös uudistuksia koulutuksen rakenteisiin.
Grahn-Laasonen kertoo tehneensä listan hankkeista jotka eivät edenneet viime kaudella: toisen asteen koulutuksen uudistaminen, nuorisotakuu, lukion tuntiuudistus ja digimurros.
– Toisen asteen reformi jäi tekemättä, ja te äänestitte itse omaa esitystänne vastaan.
Kansanedustaja Li Andersson (vas.) ei usko ministerin selitystä. Hän epäilee, että hallituksen tarkoitus ei ole uudistaa vaan ainoastaan leikata. Andersson toteaa, että hallitus on ensin päättänyt leikata koulutuksen rahoitusta ja vasta sen jälkeen suunnittelee toiminnan kehittämistä.
– Ensin viedään rahat ja sitten sanotaan, että uudistukaa.
Vihreiden Touko Aalto toisti eduskunnassa vanhan kantansa, että koulutusleikkaukset voitaisiin perua poistamalla kilometrikorvausten ansioton osuus.
– Otatteko te mieluummin tämän ansiottoman verohyödyn ja korvaatte koulutussäästöjä?
Sari Sarkomaan (kok.) mielestä vihreät ottavat kilometrikorvaukset esiin aina, kun hallitus puhuu mistä tahansa leikkauksista.
– Kovin on riittoisat nämä teidän kilometrirahat. Te tarjoatte tuota samaa lausetta korvaamaan kaikkia säästöjä.
Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) asetti kyseenalaiseksi sen, täytyykö koulutuksesta ylipäänsä leikata.
– Ei täydy!
Keskustan Tuomo Puumala sanoo luulevansa, että jos Gustafsson kantaisi itse opetusministerin salkkua, tämä joutuisi tekemään leikkauksia, vaikka ne vastentahtoisia olisivatkin.
– Olisiko oikea muotoilu, että olisitte leikanneet eri tavalla?