– Nyt oppositio on tehnyt uuden välikysymyksen, tällä kertaa teemana on eriarvoistuminen koulutuksessa. Tämä välikysymys on neljäs, jonka aiheena on koulutus, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen totesi vastauksessaan välikysymykseen eduskunnassa keskiviikkona.
– Kuten edellisessäkin koulutusvälikysymyksessä, opposition huolenaiheet perustuvat pitkälti joko päätöksiin tai kehityskulkuihin, jotka ovat perintöä ajalta, jolloin oppositio itse oli hallitusvastuussa, hän jatkoi.
Hän muistutti, että toisin kuin edellinen hallitus, nykyhallitus ei lähtenyt etsimään säästöjä leikaten peruskoulun perusrahoituksesta eli kuntien valtionosuuksista.
– Olemme suunnanneet peruskoulun uudistamiseen 90 miljoonaa euroa. Olemme kaksinkertaistaneet tälle vuodelle peruskoulun tasa-arvorahoituksen tutkijoiden suositusten mukaan. Olemme luoneet uuden rahoituksen alueellisen tasa-arvon tueksi.
Hallitus ei Grahn-Laasosen mukaan ole halunnut lisätä kuntien tehtäviä eikä se ole ryhtynyt säästämään kuntien valtionosuuksia leikaten. Tulokset näkyvät hänen mukaansa kuntatalouden selvänä vakautumisena.
– Valtiovarainministeriön ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikate nousi viime vuonna ennätyksellisen korkeaksi. Peruskuntien lainakanta alentui ensimmäisen kerran koko 2000-luvulla. Vaikka alueellisia eroja esiintyy, kunnilla on nyt yleisesti paremmat edellytykset tehdä viisaita panostuksia varhaiskasvatukseen ja peruskouluun.
Sanni Grahn-Laasosen mukaan Suomen koulutusjärjestelmä on maailmalla edelleen esikuva.
– Suomen kouluja ja koulutuspolitiikkaa tutkitaan. Tulevaisuuden avaimia etsitään juuri Suomesta. Olemme onnistuneet yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden.
Tausta ei saa olla este
Hallitus on opetusministerin mukaan sitoutunut siihen, etteivät lapsen tausta, oppimisen lähtökohdat tai kotiolot saa olla esteenä opiskelulle.
– Koulutustakuusta pidetään tiukasti kiinni: jokaiselle taataan toisen asteen koulutuspaikka. Jokaisesta koulutusmuodosta on polku eteenpäin. Jokaisella on mahdollisuus maksuttomaan korkeakoulututkintoon, Sanni Grahn-Laasonen sanoi.
Hän korosti, että Suomella on koulutusmaana monta vahvuutta.
– Suomalainen yhteiskunta arvostaa koulutusta, tutkimusta ja sivistystä. Meillä on vahva lukemisen kulttuuri. Meillä on maailman parhaat, korkeasti koulutetut opettajat, joita yhteiskunta arvostaa ja joilla on kansainvälisesti poikkeuksellisen laaja pedagoginen vapaus.
Sanni Grahn-Laasosen mukaan Suomessa on onnistuttu yhdistämään tasa-arvo ja erinomaiset oppimistulokset ja jokaisen perheen on jatkossakin voitava luottaa siihen, että omasta lähikoulusta saa maailmanluokan opetusta.
Grahn-Laasonen muistutti hallituksen aloittaneen työnsä vaikeassa taloustilanteessa, jossa paha velkaantuminen merkitsi säästöjä. Tästä huolimatta peruskoulun perusrahoitusta suojeltiin.
– Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksystä 2016 alkaen. Hallitus varasi vaikeasta taloustilanteesta huolimatta 90 miljoonan euron lisärahoituksen peruskouluun. Merkittävin osa käytetään opettajien lisäkoulutukseen ja tukeen.
Muun muassa opettajien koulutukseen ohjataan lisäksi 50 miljoonaa euroa.
– Hallitus on kaksinkertaistanut peruskoulun tasa-arvorahoituksen, joka on tutkijoiden mukaan vaikuttava tapa tukea haasteellisten alueiden kouluja. Avustuksella voidaan palkata lisää opettajia tai koulunkäyntiavustajia. Lisäksi hallitus päätti erikseen avustaa 10 miljoonalla niitä kuntia, joilla on heikommat resurssit kehittää koulutusta.
Kehitys haastaa
Maailman nopea muutos, teknologinen kehitys sekä työelämän kasvavat ja erikoistuvat osaamistarpeet haastavat Sanni Grahn-Laasosen mukaan koulutusjärjestelmiä kaikkialla.
– Muutoksessa vahvojen perustaitojen ja -tietojen merkitys nousee kirkkaana esiin. Tarvitaan yleissivistystä, laaja-alaisia ajattelun taitoja sekä kykyä ja halua oppia. Monipuolinen lukutaito, matemaattinen osaaminen ja kielitaito luovat perustan, jonka varaan voi rakentaa omien vahvuuksien ja tarpeiden mukaan.
– Muutoksessa korostuvat myös osaamisen päivittämisen mahdollisuudet. Siksi hallitus on panostanut muuntokoulutuksiin ja hakee nyt uusia malleja jatkuvalle oppimiselle.
Peruskoulun lähtökohdat luotiin ministerin mukaan aikana, joka näytti toisenlaiselta kuin nykypäivän Suomi.
– Esimerkiksi seitsemän prosenttia peruskoululaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea – ja määrä kasvaa nopeasti.
Lisäksi kodin ja muun kasvuympäristön vaikutus oppimistuloksiin on Grahn-Laasosen mukaan kasvanut.
– Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia oppimiseen, mutta toisaalta tämän päivän peruskoulu kilpailee lasten ja nuorten huomiosta ennennäkemättömän tiedon ja viihteen tulvan keskellä.
Huippuvuosi 2006
Sanni Grahn-Laasonen muistutti Suomen huippuvuoden oppimistuloksissa olleen vuosi 2006. Sen jälkeen pisteet PISA-vertailuissa ovat laskeneet, vaikka ne edelleen huipputasolla ovatkin. Hallitus suhtautuu hänen mukaansa oppimistulosten laskuun ja tasa-arvon huolenaiheisiin vakavasti.
– Ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, mutta vasta tämä hallitus on todella ryhtynyt uudistamaan peruskoulua.
Kaikki peruskouluun liittyvät toimet on opetusministerin mukaan suunniteltu yhdessä parhaiden asiantuntijoiden, tutkijoiden, opettajien, kuntien ja vanhempien kanssa. Koulua tulee Sanni Grahn-Laasosen mielestä kehittää johdonmukaisesti, tutkimusperusteisesti ja pitkäjänteisesti, eikä PISA- tai muutakaan vertailua varten.
Grahn-Laasonen nosti vastauksessaan esiin myös muun muassa varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseksi tehdyt toimet.
Ministeri esitti lopuksi vetoomuksen koko eduskunnalle.
– Puhutaan suomalaisille nuorille myönteisesti koulutuksen merkityksestä – luodaan uskoa tulevaisuuteen. Kerrotaan, että koulutus kannattaa ja että opiskelu vie aina elämässä eteenpäin.
– Tasa-arvosta huolemme on yhteinen. Ei anneta keskustelun noista huolista kuitenkaan saada opettajiamme uskomaan, että heidän työnsä tuloksia ei arvostettaisi. Ei saateta yhtäkään perhettä, lasta tai nuorta uskomaan, että emme voisi heille antaa heidän ansaitsemaansa koulutusta – maailman parasta.