– Vaikeista päätöksistä huolimatta onnistuimme suojelemaan koulutuksen ja tutkimuksen uusilta säästöiltä. Se oli ainoa oikea valinta, Sanni Grahn-Laasonen toteaa.
Hallitus teki kehysriihessä myös lisäpanostuksen korkeakoulutukseen ja nuorille tutkijoille.
– 105 miljoonan euron rahoitus vuosien 2017–2018 aikana ohjataan muun muassa korkeakoulujen digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä nuorten, työuransa alussa olevien tutkijoiden aseman vahvistamiseen. Tulen pitämään huolta siitä, että tällä lisäpanostuksella parannetaan opinnoissa etenemisen mahdollisuuksia ja lahjakkaimpien nuorten tutkijoiden alkuun pääsyä, opetusministeri lupaa.
Hallitus on päättänyt kehysriihessä myös opintotukisäästön toteuttamisesta. Hallitus pitää kiinni opintotukileikkauksesta. Malli toteutetaan selvitysmies Roope Uusitalon esitysten pohjalta, mutta opintotuen ehtojen kiristämistä lievennetään opiskelijoiden kannalta.
Hallitus myös kohtuullisti pitkän aikavälin säästöä 150 miljoonasta 122 miljoonaan euroon.
Grahn-Laasonen myöntää, että opintotukisäästö on kova päätös opiskelijoille, mutta säästön peruminen olisi velkaantumisuralla jatkamista.
– Opintorahan taso toisella ja korkea-asteella yhtenäistetään Uusitalon esityksen mukaan 250 euroon. Olemme rakentaneet mallin, joka on joustava ja turvaa jatkossakin mahdollisuudet täysipäiväiseen opiskeluun. Se sisältää myös monia opiskelijajärjestöjen toivomia elementtejä ja parannuksia, sano Grahn-Laasonen.
Hänen mukaansa hallitus valmistelee esityksen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin, kuten opiskelijajärjestöt ovat toivoneet.
– Opintotuen takaisinperinnän 15 prosentin korotusta pienennetään, ja opintotuen tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin. Yksin asuvien, 18–19 -vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutus opintotukeen poistetaan. Tämä on ollut selkeä epäkohta nykyisessä opintotuessa, ja toisen asteen opiskelijajärjestöt ovat toivoneet tätä muutosta, kertoo Grahn-Laasonen.