Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tänään tiistaina kokouksessaan, että liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi.
Neuvotteluja käydään raideliikenneinvestoinneista hyötyvien kuntien ja muiden julkisomisteisten yhteisöjen, käytännössä Finavian, kanssa.
Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä on hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.
Asiasta kertoi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) tiedotustilaisuudessa. Hän ei osaa arvioida, kuinka kauan neuvottelut kestävät.
Tampereen yhteyden kulu esillä osakasneuvotteluissa
Suomi-rata koostuu lentoradasta eli Helsingin ja Helsinki-Vantaan lentokentän nopeammasta yhteydestä ja sen lisäksi lentokentän ja Tampereen nopeasta yhteydestä.
– Tässä vaiheessa ei ole vielä otettu kantaa siihen, tulisiko lentokentä ja Tampereen välinen yhteys kulkemaan nykyisen pääradan kyljessä vai olisiko siinä uusi ratakäytävä, joka toisi nopeamman yhteyden lentokentän ja Tampereen välille. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita tullaan nyt käymään osakasneuvotteluissa läpi, Marin kertoi.
Koko Turun tunnin juna -hankkeen kustannusarvio on 2,4-2,8 miljardia euroa ja Suomi-radan 5,5 miljardia euroa sisältäen lentoradan, jonka osuus kustannuksista on 2,65 miljardia euroa.
Valtiolla on valmius pääomittaa Suomi-rata-hankeyhtiötä 76,5 miljoonalla eurolla ja Turun tunnin juna -hankeyhtiötä 38,25 miljoonalla eurolla. Tästä rahasta 100 miljoonaa aiotaan ottaa Pohjolan Rautateistä ja budjettiriihessä tehdään päätös 15,7 miljoonan kehittämisrahasta.
Suomi-radan suunnittelukustannukseksi arvioidaan kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa ja Turun tunnin junan jäljellä olevaksi suunnittelukustannukseksi noin 75 miljoonaa euroa. Turun tunnin junan suunnittelu käynnistettiin jo viime vaalikaudella.
Ministeriö on käynyt EU-rahoituksesta neuvotteluja komission kanssa ja heidän ymmärryksensä mukaan sekä Suomi-radan että Turun tunnin junan suunnitteluun olisi mahdollista saada EU-rahaa niin sanotulla CEF-häntähakukierroksella tänä ja ensi syksynä. Suunnittelurahoitus voisi Marinin mukaan olla jopa 50 prosenttia.
– Liikennöinti näillä yhteyksillä voisi alkaa aikaisintaan 2030-luvulla eli puhutaan pitkän aikavälin tulevaisuusinvestoinneista, joita nyt lähdettäisiin siis suunnittelemaan ja viemään määrätietoisesti eteenpäin, Marin sanoi.
Espoon kaupunkiradasta Marin kertoi talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjanneen tänään, että se jätetään hankeyhtiön ulkopuolelle ja se olisi luontevaa ottaa mukaan MAL-sopimusmenettelyyn, koska hanke on jo niin pitkällä.
– Tämä hankehan on suunniteltu, se olisi käynnistämisvalmis, Marin sanoi.
Itäisen yhteyden linjauksesta selvitys
Itäisen yhteyden osalta liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun. Alueilla on erilaisia näkemyksiä, pitäisikö rakentaa rantarata Kotkaan, itärata Porvoon ja Kouvolan kautta vai pitäisikö kehittää nykyistä yhteyttä Lahden kautta.
– Tällä hetkellä teemme siis selvitystä siitä, että meillä olisi läpinäkyvä vertailu eri vaihtoehtojen kustannus-hyötysuhteesta, vaikutuksesta elinkeinoelämälle, jotta saamme selvyyden, mistä itäisen suunnan linjauksen pitäisi kulkea, Marin selvitti.
Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020 ja päätöksiä asiassa on mahdollista tehdä sen jälkeen.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö esittää budjettiriiheen hallitusohjelmassa linjattujen päärataan kytkeytyvien yhteysvälien nopeuttamista ja parantamista väleillä Seinäjoki-Vaasa, Tampere-Jyväskylä ja Tampere-Pori. Hallituksen budjettiriihi on ensi viikolla 17.-18. syyskuuta.
Lue myös:
Oppositio kiittelee ratayhtiöitä – ”Nyt miljardipaukut liikennehankkeisiin”