Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan suomalainen yhteiskunta ei ole vielä valmis.
– Seuraavien vuosikymmenten tärkein tehtävämme on rakentaa pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävä, Sanna Marin sanoi esitellessään eduskunnalle valtioneuvoston selonteon kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:stä.
Marinin mukaan luonnonvarojen ylikäytön sijaan Suomen talouden on pohjauduttava tulevaisuudessa materiaalien resurssitehokkaaseen käyttöön ja kiertoon.
– Kiertotalous ja puhtaan teknologian ratkaisut tarjoavat Suomelle myös mahdollisuuden kasvavaan vientiin ja työllisyyteen. Uudistamalla talouttamme ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävämmäksi pienennämme paitsi omaa hiilijalanjälkeämme, myös kasvatamme globaalia kädenjälkeämme ilmastonmuutoksen ratkaisijana, Marin linjasi.
Suomi on vuonna 2015 sitoutunut globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutukseen. YK:ssa sovittu toimintaohjelma Agenda2030 sisältää seitsemäntoista tavoitetta, jotka tähtäävät köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon.
– Agenda2030:n kantavana ja läpileikkaavana teemana on, että kukaan ei jäisi kehityksestä jälkeen. Hallitusohjelma painottaa sosiaalista vastuuta niin, että kannamme vastuuta toisistamme ja yhteisestä tulevaisuudesta.
Talouspolitiikan tavoitteet pysyneet samoina
Marin sanoi, että hallituksen kestävän kehityksen selontekoa on valmisteltu poikkeuksellisessa tilanteessa. Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on ajanut yhteiskunnat vakavaan terveydelliseen ja taloudelliseen kriisiin.
Talouspolitiikassa on viime kuukaudet keskitytty etenkin koronakriisin taloudellisten vaikutusten hoitoon.
– Vaikka toimintaympäristö on muuttunut, hallitusohjelman talouspolitiikan perimmäiset tavoitteet ovat pysyneet samoina. Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.
Marinin mukaan nykyisessä tilanteessa on entistäkin tärkeämpää vahvistaa työllisyyden kasvun edellytyksiä sekä investoida osaamiseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja infrastruktuuriin.
– Määrätietoinen ja johdonmukainen ilmastopolitiikka on tulevaisuuden talouskasvun ja yritysten vakaan toimintaympäristön perusedellytys. Julkisen talouden kestävyys edellyttää paitsi korkeampaa työllisyyttä, myös rakenneuudistuksia.