Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi tiistaina eduskunnassa kokoomuksen välikysymykseen hallituksen kehysriihipäätöksistä. Marin puolusti vastauksessaan kehysriihen päätöksiä, luonnehtien toimien mittaluokkaa ”merkittäväksi”. Marinin mukaan hallituksen nyt ja aikaisemmin linjaamat työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta yhteensä 560 miljoonalla eurolla.
Hallituksen toimet myös hidastavat velkaantumisen tahtia, Marin sanoi eduskunnalle.
Kehysriihessä linjattiin kehitystason nostosta 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla eurolla vuonna 2023.
– Kehyksen noston tarpeen taustalla on erityisesti se, että useat menot ovat tarkentuneet aiemmin ennakoitua suuremmiksi. Haastetta lisäsivät uudet, yllättävät menopaineet. Myös aiempi koronaelvytys vaikuttaa vielä lähivuosien menoihin, Marin sanoi.
– Ilman kehystason nostoa olisi jouduttu toteuttamaan merkittäviä leikkauksia heti ensi vuodesta alkaen. Kehystä ei siis nostettu siksi, että nostoa vastaavalla määrällä olisi lisätty uusia pysyviä menoja.
Jotta valtion menoissa päästään vuoden 2023 kehystasoon, aikoo hallitus toteuttaa 370 miljoonan menoleikkaukset, joilla kehysmenoja alennetaan pysyvästi. Leikkaukset tulevat voimaan vuonna 2023. Pienempi kehystason nosto olisi Marinin mukaan tarkoittanut suurempia leikkauksia.
– Kehysratkaisun jälkeen vuoden 2024 menot ovat alhaisemmat kuin valtiovarainministeriön kehysesityksessä. Riihen päätöksillä ei näin ollen lisätty seuraavan hallituksen menoperintöä, Marin sanoi.
Välikysymyksessä annetaan pääministerin mukaan harhaanjohtava kuva hallituksen päätöksistä.
– Välikysymys esittää väitteitä hallituksen alkuvaiheessa tekemien menolisäysten rahoituksesta. Hallitusohjelman mukaiset pysyvät menojen lisäykset rahoitetaan vaalikauden alussa sovitusti veronkorotuksilla, yritystukien leikkauksella, menojen uudelleenkohdennuksilla sekä työllisyystoimilla. Lisäksi nyt päätetyt sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta pysyvästi.
– Toisin, kuin välikysymyksessä annetaan ymmärtää, hallituksen toimet hidastavat velkaantumisen vauhtia. Nyt tavoitteena on julkisen velan BKT-suhteen kasvun taittaminen vuosikymmenen puolivälissä aiemman vuosikymmenen lopun tavoitteen sijaan. Julkista taloutta vahvistetaan kasvun, työllisyyden, maltillisen sopeutuksen sekä julkisen sektorin rakenteellisten uudistusten ja kustannustehokkuuden kautta.
Valtiovarainministeriön arviot velkasuhteen kehityksestä ovat parantuneet huomattavasti viime syksystä, pääministeri sanoi.