Juhannusaattona järjestetty Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokous käsitteli ensimmäistä kertaa päämiestasolla Euroopan komission esittämää elpymiskokonaisuutta, jonka tavoitteena on tukea jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan keskustelu oli rakentavaa ja yhteisenä tahtotilana on löytää ratkaisu mahdollisimman nopeasti.
Suomi suhtautuu avoimesti jatkotyöhön, mutta EU:n komission ehdotus elpymiskokonaisuudeksi ei ole Suomen hyväksyttävissä sellaisenaan. Komission esitys koostuu rahoituskehysehdotuksesta vuosille 2021–2027 sekä esityksestä EU:n uudeksi elpymisvälineeksi (Next Generation EU).
Rahoituskehyksen osalta Suomelle keskeiset kysymykset liittyvät maltilliseen kokonaistasoon, maaseudun kehittämisen rahoitukseen sekä ehdollisuuksiin etenkin oikeusvaltioperiaatteen ja ilmastotoimien osalta.
Komissio on esittänyt, että kertaluonteisen elpymisvälineen koko olisi 750 miljardia euroa, josta 500 miljardia olisi tukea ja 250 miljardia lainaa.
– Suomi suhtautuu rakentavasti keskusteluun elpymisvälineestä, sillä Euroopan nopea toipuminen kriisistä on myös Suomen etu. Emme kuitenkaan voi hyväksyä komission esitystä sellaisenaan, vaan siihen tarvitaan muutoksia monilta osin, Marin sanoo.
Jäsenmailla on neljä keskeistä erimielisyyttä elvytyspaketista, jotka hiertävät jäsenmaita: paketin koko, lainanotto sen rahoittamiseksi, hyvitykset runsaasti EU-jäsenmaksuja maksaville maille ja mahdollisten omien rahoituskanavien luominen EU:lle.
Niukka nelikko, eli Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Hollanti, ovat halunneet pienentää elvytyspaketin kokoa, kun taas Saksa ja Ranska ovat puolustaneet komission esitystä tukipainotteisesta elvytyspaketista.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on myös vaatinut, että sopu elvytyspaketista tulee saavuttaa heinäkuuhun mennessä. Macronin mukaan paketin lykkääntyminen lähettäisi negatiivisen viestin rahoitusmarkkinoille.
Myös Italian pääministeri Giuseppe Conte on painottanut, että paketti saatava valmiiksi heinäkuun aikana.
– Meidän täytyy suostua komission ehdotukseen, jotta (elvytyspaketin) resurssit saadaan käyttöön kuluvan vuoden aikana, Conte totesi.
Eurooppa-neuvosto käsittele asiaa uudelleen heinäkuussa Brysselissä järjestettävässä kokouksessa.
Lisäksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoivat perjantaina keskusteluista, jotka he kävivät Britannian pääministeri Boris Johnsonin kanssa EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta videokokouksessa 15. kesäkuuta .
Vaikka neuvottelut ovat edenneet huolestuttavan hitaasti, Britannia ei ole pyytämässä jatkoa siirtymäajalle. Se päättyy vuoden vaihteessa.
Eurooppa-neuvosto sopi Venäjälle asetettujen rajoittavien toimien jatkamisesta, koska Minskin sopimusten toimeenpanossa ei ole edetty.